ylareuna

Mielenterveyskuntoutuksen tutkimus

Lue mielenterveyskuntoutuksesta yleisesti »

Kuntoutuksen tutkimuksen kohderyhmien mukaisessa jäsennyksessä mielenterveyskysymykset muodostavat nykyisin merkittävän ryhmän. Mielenterveyskuntoutus käsitettä käytetään Suomessa yleiskäsitteenä kaikelle mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten kuntoutukselle. Sen alaan voidaan nähdä kuuluvaksi yhtä lailla psykiatrisissa hoitoyksiköissä toteutetut yksilökohtaiset kuntouttavat toimet kuin yhteisötasolla toteutettavat yleistä mielenterveyttä edistävät interventiotkin.

Mielenterveyskuntoutuksen erottaminen esimerkiksi psykiatrisesta hoidosta ei aina ole edes tarkoituksenmukaista, vaikka kuntoutuksen tavoitteena voikin aina pitää ihmisen työ- ja toimintakyvyn edistämistä, ei pelkästään oireiden helpottamista. Toisessa ääripäässä taas rajanveto terveydenedistämiseen voi olla keinotekoista, tosin kuntoutus rajataan usein vain toimintaan, joka perustuu kuntoutujan kanssa tehtyyn yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan.

Mielenterveyskuntoutuksen alueen määritteleminen on siten sopimuksenvaraista, eikä perustu yksiselitteisesti esimerkiksi kansainvälisen tautiluokituksen (ICD) mukaiseen kuntoutuksen kohdentumiseen.

Mielenterveyskuntoutusta koskeva tutkimus, kuten valtaosa muustakin kuntoutuksen tutkimuksesta, tähtää useimmiten jonkin kuntoutusmenetelmän vaikuttavuuden osoittamiseen joko vertaamalla sitä johonkin toiseen kuntoutusmenetelmään tai verrokkiryhmään, joka saa tavanomaista hoitoa. Valtaosa lääketieteen ja käyttäytymistieteiden piirissä toteutetusta mielenterveyskuntoutuksen (tai psykiatrisen kuntoutuksen tai psykoterapian) tutkimuksesta kuuluu tähän kategoriaan.

Naturalistiset tutkimukset pyrkivät puolestaan kuvaamaan tiettyjen mielenterveyskuntoutuksen menetelmien toteutusta ja kuntoutujien kokemuksia näistä menetelmistä, tai erilaisten prosessitekijöiden vaikutuksia ja kehittymistä interventioiden aikana. Viime aikoina mielenterveyskuntoutuksen alueellakin yleistynyt sosiaalitieteellinen tutkimus on asetelmaltaan usein naturalistista.

Yhä useammat tutkijat pyrkivät yhdistämään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä myös mielenterveyskuntoutuksen tuloksellisuuden, prosessien ja kontekstuaalisten tekijöiden selvittämiseksi. Näissä problem-treatment-outcome -tutkimuksissa intervention tuloksellisuutta arvioidaan aina tietyn yksilöllisen ja kontektista riippuvaisen ongelman näkökulmasta. Mielenterveyskuntoutuksessa projektiluonteinen toiminta on varsin yleistä, ja erilaiset arviointiasetelmat tuottavat projekteista tietoa, jota voidaan hyödyntää vastaavalla tavalla kuin tutkimusten tuloksia.

Mielenterveyskuntoutusta koskeva tutkimus voi kohdentua hallinnollisesti lääkinnälliseen (esim. Kelan vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus), ammatilliseen (esim. työkykyä ylläpitävä ja edistävä kuntoutus), sosiaaliseen (esim. klubitalot) tai kasvatukselliseen kuntoutukseen (esim. oppilashuollon tarjoama kuntoutus).

Tutkimuskohde voidaan tematisoida monilla tavoin: kohteena voivat olla väestön mielenterveyttä kuvaavien indikaatioiden muutokset (esim. sairastavuus, eläköityminen), kuntoutusjärjestelmän toimivuus mielenterveyden häiriöiden kohtaamisessa (esim. kuntoutuksen kohdentuminen ja palvelujärjestelmän toimivuus), erilaisten kuntoutusinterventioiden (esim. kuntoutuskurssit, psykoterapiat) vaikuttavuus tai tuloksellisuus, kuntoutusinterventioiden toteutuksen arviointi ja erilaisten yhteisöllisten ja kuntoutujien osallisuutta vahvistavien mahdollisuuksien arviointi ja kehittäminen (esim. asumispalvelut, klubitalot, potilasjärjestöjen toiminta).


Uusimmat aiheesta:

  • Lukiolaiset uupuvat - Nuoret tarvitsevat tukea ja innostusta

    Niiden avulla voidaan ennalta ehkäistä syrjäytymiskierre ja kuntoutustarve, sillä uupumus ennustaa masennusta. Suomessa pitää synnyttää hyvinvointia, jotta nuoret menevät innokkaana kouluun ja kokevat oppimisen iloa, professori Katariina Salmela-Aro painottaa kansainvälisten tutkimusten pohjalta.

    08.12.2014

Lisää uutisia

Lisää aiheesta

Apua.info

Mielenterveyden keskusliitto

Mielenterveyden keskusliiton Tietopankki

Mielenterveystalo

Mielenterveysyhdistys HELMI

Mielenterveyskuntoutujien Klubitalot

Nuorten mielenterveystalo

Paavo - Avun tarpeen itsearviointi

Suomen mielenterveysseura

Tukinet