Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Aivojumppa oppimisen apuvälineenä

Mihin projekti perustui?

Koululaisen hyvinvoinnin kokonaisuus koostuu useista eri osa-alueista, mutta koulu ja oppiminen vaikuttavat siihen voimakkaasti. Koulumaailman ja oppilaiden hyvinvoinnin muutokset asettavat uudenlaisia haasteita perusopetuksen henkilöstölle sekä heidän kanssaan yhteistyössä toimiville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Erilaiset oppimisvaikeudet ovat erityisopetustilastojen perusteella lisääntyneet, joka kuudes Suomen peruskoululaisista oli syksyllä 2016 tehostetun tai erityisen tuen piirissä (Erityisopetus 2016).  Riittämättömät tukitoimet voivat aiheuttaa näille lapsille ja nuorille ongelmia, kuten heikkoa itsetuntoa, syrjäytymistä ja psyykkisiä ongelmia (Mikkonen, Nikander & Voutilainen 2015).

Tällä hetkellä käyttöönottovaiheessa on perusopetuksen opetussuunnitelma 2014. Sen perusteissa otetaan kantaa myös itsetunnon ja opiskelumotivaation vahvistamiseen sekä onnistumisen ja oppimisen ilon kokemisen mahdollistamiseen: ”Oppilaan itsetuntoa, opiskelumotivaatiota ja mahdollisuutta kokea onnistumisen ja oppimisen iloa vahvistetaan.” (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 65.) Tarve helppokäyttöisille työkaluille koululaisten oppimisen ja positiivisten oppimiskokemusten tukemiseksi on siis olemassa. Tämän tarpeen perusteella halusin tehdä kokeiluprojektin aivojumpan sopivuudesta ja toimivuudesta erityisen tuen piirissä olevien nuorten oppimisen ja oppimiskokemusten tukemisen työkaluna.

Mikä ihmeen aivojumppa?

Aivojumppa koostuu liikkeistä, joiden alkuperäisenä tarkoituksena on ollut vaikuttaa oppimisen eri osa-alueisiin. Liikkeet jaetaan kolmeen kategoriaan. Keskilinjan liikkeillä on tarkoitus auttaa aivopuoliskojen yhteistoimintaa. Energialiikkeistä koostuvien harjoitusten vaikutuskohteena ovat tunteet, asennoituminen ja läsnäolo omassa kehossa. Oppimistilanteet voivat joillekin olla todella ahdistavia tilanteita negatiivisten oppimiskokemustenkin vuoksi. Heille on voinut muodostua lihaksien ja jänteiden jännittymisenäkin näkyvä reaktio. Pidentävillä liikkeillä pyritään laukaisemaan jännitystä ja stressiä. Tavoitteena on laukaista jännityksen ja kiristyksen laukeamisen kautta tunteiden ja vartalon rentoutuminen. (Brain Gym, History 2016; Aivojumppa – Brain Gym 2016; Dennison & Dennison 2001, 52-53.)

Mitä käytännössä tehtiin?

Projektityön kohderyhmälle ohjattiin VIRE-aivojumppaa testijakson ajan koulupäivien alkuun ja seurattiin sen vaikutuksia etenkin keskittymiseen. Kohderyhmä koostui erityisen tuen piirissä olevista nuorista. VIRE on tiivis, kokonaiskestoltaan noin kymmenen minuutin aivojumppaohjelma, jonka tarkoituksena on aktivoida aivot uuden oppimiseen. Se koostuu yksinkertaisista liikkeistä, joiden avulla pyritään tehostamaan aivojen eri osien välistä yhteistyötä.

”Tämä oli mukavaa ja pystyn paremmin keskittymään tehtäviin. Olen myös kokeillut kotonakin omassa huoneessa.”

Kohderyhmän jäsenet olivat huomanneet aivojumpan rauhoittavan ja auttavan keskittymään ja pitivät sitä asiana, jota voisivat suositella muille. Osa kohderyhmän jäsenistä oli tehnyt aivojumppaa myös koulun ulkopuolella ja aikoivat käyttää aivojumppaa tulevaisuudessakin. Projektin kohderyhmän vastuuopettajalta saatu palaute oli myös rohkaisevaa. Etenkin ryhmän rauhoittumiseen oli opettaja huomannut olleen positiivisia vaikutuksia ja hän voisi suositella aivojumppaa myös muille ja tullee käyttämään sitä tulevaisuudessakin.

Aivojumppa osoittautui projektin aikana hyväksi työkaluksi. Aivojumppa koettiin projektityön kohderyhmän jäsenten palautteiden perusteella helpoksi toteuttaa ja kohtalaisen mukavaksi tavaksi aloittaa koulupäivä, johon osallistuttiin mielellään.  Työkalu on helposti otettavissa käyttöön ja hyödynnettävissä läpi perusopetuksen. Se ei vaadi juuri mitään hankintoja, vähimmillään vain mukeja veden juontia varten. Resursseja ei käytännössä kulu kuin aikaa sen alle kymmenen minuutin verran, joka varmasti maksaa itsensä takaisin koulupäivän sujuvuuden parantuessa.


Tee alla olevien kuvien avulla VIRE-ohjelman aivojumppaharjoitukset!

 

Kuvat: Carita Blom


Lähteet

Dennison, P. & Dennison, G. 2001. Aivojumppa-opas. Keuruun laatupaino Oy.

Educational Kinesiology Foundation. 2016. Brain Gym, History.

Mikkonen, K., Nikander, K., & Voutilainen, A. 2015. Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa. Suomen lääkärilehti, artikkelitunnus: sll42654.

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. 4. painos. Helsinki: Nextprint Oy.

Suomen Kinesiologiayhdistys. 2016. Aivojumppa – Brain Gym.

Tilastokeskus 13.6.2017. Erityisopetus.


Teksti

Anna Pauna

Terveydenhoitajaopiskelija

Lapin Ammattikorkeakoulu

 

 

 

 

 

 

 

 


Sisältö päivitetty 14.02.2018

Kommentoi artikkelia