Suomeksi
In English
På svenskaUutiset
Keva: Ammatillisen kuntoutuksen jälkeen kolme neljästä oli työmarkkinoiden käytettävissä
Ammatillisen kuntoutuksen jälkeen 77 % Kevan asiakkaista oli työmarkkinoiden käytettävissä vuonna 2017 ja kuntoutus todettiin onnistuneeksi. Ammatillinen kuntoutus voi auttaa henkilöä pysymään työelämässä, jos hänellä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen kuntoutuksen avulla voi löytää terveydentilalle paremmin soveltuvia työtehtäviä tai helpottaa paluuta omaan työhön pitkän sairausloman jälkeen. Ammatillisen kuntoutuksen aloittaa yleisimmin noin 50-vuotias […]
Lue lisääMielenterveysseuran kehitysjohtaja: Sote-uudistus vaarantaa mielenterveyspalvelut
”Esityksessä valinnanvapauslaiksi tulevilta sote-keskuksilta ei edellytetä mielenterveys- tai päihdepalvelujen tarjoamista terveysneuvontaa lukuun ottamatta”, kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck. ”Ajatuksena näyttää olevan, että mielenterveys- ja päihdeammattilaisten apua tarvitsevat potilaat ohjataan maakuntien liikelaitoksille. Uusi järjestely heikentäisi ja viivästyttäisi hoidon saantia sekä todennäköisesti lisäisi kustannuksia.” Lue koko teksti tästä.
Lue lisääKelan tutkimus: Asiantuntijoiden kunnioitettava nuorten kokemustietoa kuntoutuksesta, jotta osallisuus toteutuu
Nuorten osallisuutta tukevat heidän kokemustietonsa kunnioittaminen, yhteisöllinen toiminta, paikallisen kulttuurin merkityksen ymmärtäminen ja monialainen yhteistyö. Kelan julkaisema tutkimus selvitti lappilaisten nuorten aikuisten osallisuutta sosiaalisessa kuntoutuksessa. Osallisuuden toteutuminen vaatii, että asiantuntijat kunnioittavat nuorten kokemustietoa. Siten nuoret voivat vaikuttaa sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin. Samoin osallisuutta vahvistaa yhteisöllinen toiminta, jossa nuorta tuetaan osana paikallisyhteisöään ja sosiaalisia verkostojaan. Lue koko […]
Lue lisääKuntoutuspsykoterapia kaksinkertaistunut 2010-luvulla – yleisin syy mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt
Vuonna 2017 Kelan kuntoutusta sai 108 700 henkeä, joista kuntoutuspsykoterapiaan osallistui 36 700. Kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2011 vuoteen 2017, sanotaan Kelan verkkouutisessa. Yleisin syy psykoterapiaan hakeutumiseen ovat mielialahäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt. Merkittävin sairaus vuonna 2017 oli toistuva masennus, jonka vuoksi terapiaa sai 10 300 henkeä. Muu ahdistuneisuushäiriö oli 9 200 hengellä ja masennustila 8 500:lla. Kelan […]
Lue lisääVKK:n tutkimus: 70 % piti kuntoutusselvittelyn käynnistymistä oikea-aikaisena ja kuntoutusprosessin etenemistä nopeana – eniten kehitettävää jatko-ohjauksessa
Kuntoutujien kokemukset tulevat esiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toteuttaman työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta. Verkostoon kuuluu sekä palveluiden tilaajia – työeläkelaitokset, eläkekassat ja -säätiöt – että kuntoutuspalveluiden tuottajia. Palveluverkosto on onnistunut kuntoutuksen ajoittamisessa, sillä noin 70 prosenttia vastaajista piti kuntoutusselvittelyn käynnistymistä oikea-aikaisena ja kuntoutusprosessin etenemistä riittävän nopeana. Eniten kehitettävää löytyi jatko-ohjauksesta, johon oli tyytyväisiä vain alle kolmannes vastaajista. […]
Lue lisääSTM selvittää, millainen on sosiaalihuollon ammattihenkilö- ja tehtävärakenne eri puolella Suomea
Sosiaalihuollon ammattihenkilö- ja tehtävärakenteesta tehdään sosiaali- ja terveysministeriön toimesta valtakunnallinen selvitys. Tavoitteena on saada kattava valtakunnallinen sekä maakuntakohtainen kuva sosiaalihuollon tehtävissä työskentelevien ammattihenkilöiden määrästä, saatavuudesta ja poistuvuudesta eri alueilla ja eri palvelutehtävissä. Sosiaalihuollon toimintayksiköiden esimiehille tai vastaaville lähetetään tammikuun aikana kysely, jossa kysytään muun muassa henkilöstön sijoittumisesta sosiaalihuollon eri tehtäviin sekä kelpoisuusehdot täyttävien työntekijöiden saatavuudesta, […]
Lue lisääYlilääkäri Ropponen: Hyvä työterveystoimija paitsi hoitaa myös tarvittaessa ohjaa kuntoutukseen
Keva on nimittänyt Samuli Salanterän neljän kuukauden projektitehtävään selvittämään julkisten alojen työterveyspalvelujen järjestämistä uudelta pohjalta. Salanterä selvittää, haluavatko julkiset toimijat valtakunnallisen työterveyshuoltokonsernin perustamista ja olisiko tämä taloudellisesti viisasta. Lisäksi selvityksen kohteena on, miten hyvän työterveyshuollon parhaat käytänteet jatkossa voitaisiin säilyttää työhyvinvoinnin parantamiseksi ja työntekijöiden työurien jatkamisen varmistamiseksi julkisella sektorilla. – Ennalta ehkäisevästä työstä huolimatta ihmiset […]
Lue lisääPirjo Juvonen-Posti OSKU-blogissa: Mikä muuttuu työikäisten kuntoutuksessa uudistamiskomitean työn myötä?
Sipilän hallituksen asettama kuntoutuksen uudistamiskomitea jätti yksimielisen mietinnön 9.11.2017 ja loppuraportissa on 55 erilaista kehittämisehdotusta. Niistä valtaosa koskee kuntoutusprosessia ja kuntoutuksen järjestämistä. Näiden lisäksi komitea on tehnyt ehdotuksia, jotka koskevat kuntoutukseen liittyviä tietojärjestelmiä, koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä. Lue OSKU – Tie työelämään -sivustolta Pirjo Juvonen-Postin ajatuksia uudistamistyöstä. Hän oli Työterveyslaitoksen edustaja uudistamiskomiteassa ja sen työelämäjaostossa.
Lue lisääKokolan-malli: Tehostetusta kotikuntoutuksesta saatu hyviä kokemuksia
Kotona kuntoutettava potilas pärjää nopeammin omin voimin kuin laitoksessa kuntoutettava. Tämä on huomattu Kokkolassa, missä hoitajat ja terapeutit viedään asiakkaan kotiin. Kokkolassa on jo kaksi vuotta toteutettu niin sanottua tehostettua kotikuntoutusta, jossa potilas pyritään saamaan omaan kotiin mahdollisimman nopeasti. Ei kuitenkaan heitteille, vaan moniammatillisen tiimin hoiviin. – Meillä kuntoutuminen tapahtuu asiakkaan kotona ja on yksi […]
Lue lisääPitkäkestoinen kuntoutus afasian hoidossa on tärkeää – “Kyse ei ole vain sanan löytämisen vaikeudesta”
Afaattisten henkilöiden vuorovaikutustaitoja voisi parantaa kuntoutusta ja tutkimusta lisäämällä. Tätä mieltä ovat erikoispuheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom ja dosentti Kati Renvall Turun yliopistosta. He ovat olleet mukana kirjoittamassa ensimmäistä suomalaista perusteosta afasiasta. Afasia-teoksessa esitellään afasian syntymekanismeja, kielihäiriöiden tutkimista sekä kuntoutusmenetelmiä. Afasiaksi kutsutaan aikuisiällä syntynyttä kielellistä häiriötä, joka voi ilmentyä niin puheessa ja sen ymmärtämisessä kuin lukemisessa ja […]
Lue lisää
