Uutiset
Aspa-säätiö: Mielenterveyskuntoutujat kokevat hoitoon pääsyn kynnyksen korkeaksi
Mielenterveyspalvelujen käyttäjät kokevat hoitoon pääsyn kynnyksen korkeaksi ja paljon voimavaroja vaativaksi, Aspa-säätiön Tandem-projektissa todettiin. Projektissa videoitiin mielenterveyskuntoutujien kokemuskertomuksia eri puolilla Suomea. Kaikkiaan projektissa kerättiin 165 kokemuskertomusta ja niistä saatua tietoa verrattiin siihen, miten palvelut on järjestetty eri paikkakunnilla. Kertomuksista kävi ilmi muun muassa, että palvelujen käyttäjät ja kolmas sektori olisi otettava yhä vahvemmin ja aidommin […]
Lue lisääTutkimus: Työhön paluu pitkältä sairauslomalta aikaistui hieman lakimuutosten jälkeen
Työhön paluu pitkän työkyvyttömyyden jälkeen aikaistui hieman ja työssäolopäivät lisääntyivät vuonna 2012 tapahtuneiden sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutosten jälkeen. Tulokset käyvät ilmi tieteellisessä Occupational and Environmental Medicine -lehdessä julkaistusta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tutkimustulokset antavat myönteisiä viitteitä siitä, että poissaoloja seuraamalla ja työhön paluun edellytyksiä selvittämällä voidaan ehkäistä pitkittyvää työkyvyttömyyttä, kertoo erikoistutkija Jaana Halonen Työterveyslaitoksesta. Lakimuutoksen tavoitteena oli […]
Lue lisääVäitös: Skitsofreniaan sairastuneiden nuorten alaryhmä tulisi huomioida psykiatrisissa kuntoutuspalveluissa
PsL Petra Waris tutki väitöstutkimuksessaan skitsofreniaan sairastuneita nuoria. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että varhain alkavaan skitsofreniaan sairastuneiden nuorten joukossa on alaryhmä, jolla on samanaikainen laaja-alainen kehityshäiriö. Tämän alaryhmän oirekuva näyttäytyy vaikeampana ja ryhmä tulisi huomioida psykiatrisissa hoito- ja kuntoutuspalveluissa. Väitöskirja E-thesis-palvelussa. >> PsL Petra Wariksen väitöskirja ”The comorbidity of schizophrenia and pervasive developmental disorders in adolescence” […]
Lue lisääVäitös: Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa kannustaa fyysisesti aktiivisempaan elämäntapaan
PsL Anu Kangasniemi sovelsi väitöstutkimuksessaan arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa vähän liikkuvien aikuisten liikkumisen lisäämiseksi. Menetelmä perustuu oppimispsykologiaan pohjautuvaan ihmisen käyttäytymisen muutosmalliin. Arvo- ja hyväksyntäpohjaisella menetelmällä pystyttiin lisäämään fyysisesti aktiivisempaan elämäntapamuutokseen liittyvää ajattelutapaa, erityisesti minäpystyvyyden tunnetta, liikuntaan liittyvää suunnittelua ja liikkumiseen liittyvien epämiellyttävien ajatusten, tunteiden ja fyysisten tuntemusten hyväksyntää. Sillä pystyttiin myös tuomaan arkisiin muutoksiin lisää […]
Lue lisääVäitös: Hyvä kuntoutustyö sijaitsee ensisijaisesti työntekijän ja kuntoutujan välillä
YTM Kaisa Haapakoski tutki väitöskirjassaan kuntoutustyöhön liittyviä hyväkäsityksiä työikäisille suunnatuissa kuntoutustutkimuspalveluissa. Haapakosken tutkimuksen perusteella hyvä kuntoutustyö sijaitsee ensisijaisesti kuntoutustyöntekijän ja kuntoutujan välillä. Kuntoutustyöntekijät ovat kuntoutustutkimuksissa erityisen kiinnostuneita siitä, mitä kuntoutujille tapahtuu ja toteutuvatko hyvät suunnitelmat ja tavoitteet kuntoutujien elämässä. Kuntoutustyössä ja nykyisissä kuntoutustutkimuksen olosuhteissa voi kuitenkin esiintyä hyväkäsityksellisiä ristiriitoja. Kuntoutusjärjestelmän hajanaisessa kokonaisuudessa lukuisat eri tahot […]
Lue lisääTutkimus: TK2-kuntoutus kohdentui tarpeenmukaisesti
Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2) testattiin työhön kytkeytyvää, yksilöllistä ja joustavaa kuntoutusmallia. Mallin toimivuutta, hyötyjä ja vaikutuksia arvioitiin laajassa ja monimenetelmällisessä tutkimuksessa. Arviointitutkimuksen tulokset osoittivat, että kuntoutus kohdentui tarpeenmukaisesti. Siihen valikoitui työntekijöitä, joilla oli muuta henkilöstöä enemmän sekä työhön liittyviä muutoksia ja kuormitustekijöitä että terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia. Kuntoutuksen myönteiset vaikutukset tulivat esille kuntoutujien arvioissa […]
Lue lisääTutkimus: Kuntoutus vahvistaa masentuneen itsetuntoa
Kuntoutus vahvistaa masennusta potevan itsetuntoa ja antaa heille tukea jaksamiseen työssä, selviää Kelan ja THL:n tutkimuksessa. Kelan rahoittama ja toteuttama aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen hanke AMI kehitti kuntoutusmallia työssäkäyville masennuspotilaille. Hanke toteutettiin vuosina 20102014. Kuntoutusta toteuttavat ohjaajat arvioivat kuntoutujien hyötyneen kurssista ennen kaikkea itsetunnon ja voimavarojen vahvistumisen, työ- ja toimintakyvyn kohentumisen, arjessa selviytymisen parantumisen sekä psyykkisten […]
Lue lisääAMI-hanke saa jatkoa Kelan toimintana
Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke AMIn tuloksia käytetään Kelan uuden palvelumallin luomisessa. Kelan tavoitteena on järjestää jatkossa avomuotoisia kuntoutuskursseja työelämässä tai opiskelemassa oleville aikuisille, joiden työ- tai opiskelukykyä uhkaa masennus. AMI järjestettiin vuosina 2010?2014 osana Kelan mielenterveyskuntoutuksen kehittämistoimintaa. Sen tavoitteena oli parantaa työsuhteessa olevien masennuskuntoutujien toimintakykyä, auttaa masennuksen oireiden lievittämisessä ja tukea yleistä elämänhallintaa ja sosiaalista […]
Lue lisääKelan osakuntoutusraha tukemaan työssäkäyntiä kuntoutuksen aikana
Kelan kuntoutusrahaan tulee muutoksia, jotka tukevat työssäkäyntiä kuntoutuksen aikana ja mahdollistavat tuen maksamisen uudenlaisissa kuntoutustoimenpiteissä. Osakuntoutusraha on uusi tuki palkansaajalle ja yrittäjälle. Kela voi maksaa osakuntoutusrahaa, jos palkansaajan tai yrittäjän työaikaa on lyhennetty kuntoutuksen vuoksi vähintään 40 %. Muutoksella tuetaan kuntoutuksen kehitystä avomuotoisempaan ja kevyempään suuntaan. Lue lisää Kelan sivuilta. >>
Lue lisääVäitös: Maahanmuuttajien erillispalveluista pitäisi päästä eteenpäin
Julkisissa hyvinvointipalveluissa kutsutaan maahanmuuttajiksi asiakkaita ja maahanmuuttajatyöksi ammatillisia tehtäviä, joilla on itse asiassa kovin vähän yhteistä, osoittaa VTM Ulla Buchertin väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan erillispalveluilla on ollut merkittävä rooli sopeutumisessa moninaisuuden lisääntymiseen. Jatkossa moninaisuuteen tulisi kuitenkin kyetä vastaamaan ilman, että ihmisiä luokitellaan heidän taustansa perusteella. Ei ole olemassa mitään yhtä maahanmuuttajuutta, joka täytyisi tai voitaisiin ottaa […]
Lue lisää