Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Blogi: Kahden kaistan kuntoutus

Työssä olevien kuntoutus toimii monelta osin kohtalaisesti. Varsinkin tapaturma- ja vakuutusjärjestelmissä kuntoutus on tehokasta ja nopeaa.

Työttömillä kuntoutus sen sijaan sakkaa pahasti. Työttömien palvelut ovat pirstaloituneet ja kuntoutukseen ohjautuminen on sattumanvaraista. Osa palveluista on vaikuttavuudeltaan luvattoman heikkoja. Esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa 4-6 prosenttia asiakkaista saa työtä kuntouttavan jakson jälkeen. On vaikeaa nähdä tällaista toimintaa perusteltuna, mikäli ihmisiä halutaan integroida suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.

Suomalainen kuntoutusjärjestelmä jakautuu kahtia – työttömille ja työssä oleville.
Meneillään ovat historialliset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työllisyyspalveluiden uudistukset. Kuntoutus on paljon muutakin kuin sotea. Se on myös työllistymistä, ja siten osa tulevia kasvupalveluita.

Kasvupalvelulain luonnoksessa kuntoutuksesta ei mainita mitään. Maakuntien yleisvastikkeelliseen rahoitukseen ei voi korvamerkitä kuntoutusta. Hajoaako kuntoutus siten joka puolelle – ja siten kuntoutusta ei jatkossa ole oikein missään?

Kuntoutus on ammattimaista, tavoitteellista toimintaa. Tähtäimessä on ihmisen kuntoutuminen, johon yleensä tarvitaan kuntoutuspalveluita mutta myös kuntoutujan omaa aktiivisuutta ja vertaistukijoita kuten perheen jäseniä, kokemusasiantuntijoita tai muita vertaisia. Kuntoutus ei ole sama asia kuin hyvinvointi tai ”sosiaali- ja terveydenhuolto” kokonaisuutena.

Kuntoutus tulisi erottaa hoivasta ja sosiaalihuollosta puitelain ja kuntoutustakuun tai -lupauksen avulla. Kelan rooli ja osaaminen tarvitaan kuntoutuksen järjestämiseen ja valtakunnallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen.

Suomessa ei ole varaa kahden kaistan kuntoutukseen. Työllisyysasteen nosto on tämän hetken tärkein yhteiskuntapoliittinen kysymys. Siihen tarvitaan myös kuntoutusta, joka on tehokas, ammattimainen ja vaikuttava tapa integroida ihmiset työelämään. 5000 euron arvoisella kuntoutusjaksolla saadaan parhaimmillaan 25 000 euron arvoinen vuosittainen yhteiskunnallinen hyöty. Tämä hyöty syntyy, kun työtön työllistyy ja alkaa maksaa veroja, eikä sosiaalietuisuuksiin enää ole tarvetta.


Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen bloggaa kuntoutuksen ajankohtaisista keskustelunaiheista. 

 


Sisältö päivitetty 31.05.2017

Jaa sivu!

Tweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Facebook

Kommentoi artikkelia