Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Etähoito lyhensi neurologisten lähetepotilaiden hoitojonoja

Etähoito paransi merkittävästi neurologisten lähetepotilaiden hoidon saatavuutta, osoittaa tuore väitöstutkimus. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa aiemmin hoitotakuun ylittäneet jonot lyhenivät noin kahteen kuukauteen. Suurin osa lähetepotilaista oli tyytyväisiä saamaansa etähoitoon välittömästi puhelinkontaktin jälkeen ja vielä 8–10 kuukautta myöhemmin. Myös perusterveydenhuollon lääkärit olivat tyytyväisiä käytäntöön.

Suurin osa perusterveydenhuollon lääkäreistä arveli kuitenkin, että potilasturvallisuusriskit olisivat isommat etähoitokontaktissa, kuin perinteisellä vastaanottokäynnillä. Suurimpina riskeinä lääkärit pitivät lähetetietojensa luotettavuutta ja diagnoosin tekemistä potilasta näkemättä.

LT Hanna Kuusiston sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon alan väitöskirja ”Tieto liikkuu, potilas ei – Neurologisen lähetepotilaan etähoitomallin käyttöönotto ja arviointi” tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 23.11.2016.

 

Lue lisää Itä-Suomen yliopiston sivuilta

 

 


Sisältö päivitetty 20.12.2017