Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Kestävä työ ja työkyky

Kuntoutusratkaisut 1-36

 

1 DIGITAALISET VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Mikä on? Digitaaliset vuorovaikutustaidot kuntouttavassa työtoiminnassa.

Kenelle? Pitkäaikaistyöttömille ja digitaidoista syrjäytymisvaarassa oleville.

Mitä hyötyä? Opettaa ja auttaa käyttämään älylaitteita, tietokonetta ja tarvittavia sovelluksia.

Miten vaikuttaa? Kohottaa itsetuntoa ja hälventää digipelkoa. Auttaa tunnistamaan ja tuotteistamaan omaa osaamista ja myymään sitä digitaalisissa kanavissa. Tutustuttaa someviestintään ja sanastoon.  Auttaa soveltamaan tietoa käytännössä omaan työnhakuun.

 

2 VERTAISPALAUTEKYSELY

Mikä on? Vertaispalautekyselyllä kootaan työntekijöiden positiivista vertaispalautetta työhyvinvoinnin tueksi.

Kenelle? Työntekijöille.

Mitä hyötyä? Positiivisen palautteen saaminen omasta työstä ja vahvuuksista. Mahdollisuus kertoa muille hyvin tehdystä työstä.

Miten vaikuttaa? Työtyytyväisyyden kasvu.

 

3 TARTU TULEVAISUUTEEN!

Mikä on? Tartu tulevaisuuteen! -kurssi toteutetaan yhteistyössä Kiipulan kanssa. Elämänhallinnan kurssilla toimitaan ryhmässä, ja se sisältää kuusi lähipäivää puolen vuoden aikana.

Kenelle? Alle 30-vuotiaille nuorille, jotka kaipaavat tukea elämänhallintaan.

Mitä hyötyä? Työkaluja oman elämän haltuunottoon, mielekkään tulevaisuuden suunnitteluun sekä stressaantumisen ja itseen kohdistuvien vaatimusten karsimiseen. Hyvinvoinnin ja itsestä huolehtimisen lisääntyminen. Stressaantumisen ja itseen kohdistuvien vaatimusten väheneminen. Sinnikkyyden ja toiveikkuuden lisääntyminen vaikeissa elämäntilanteissa. Koulutukseen ja työelämään suuntautuminen.

Miten vaikuttaa? Vaikutuksia tutkitaan parhaillaan.

 

4 TARTU TULEVAISUUTEEN! MAAHANMUUTTAJILLE

Mikä on? Tartu tulevaisuuteen! Maahanmuuttajille -kurssi toteutetaan yhteistyössä Kiipulan kanssa. Kesto yhteensä 10 päivää.

Kenelle? Kaikenikäisille maahanmuuttajille.

Mitä hyötyä? Kurssilla kehitetään arjessa tarvittavia taitoja ja annetaan tietoa opiskelu- ja työmahdollisuuksista.

Miten vaikuttaa? Vaikutuksia ei ole tutkittu.

 

5 TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUS

Mikä on? Työkykykoordinaattori toimii koordinoijana, rinnalla kulkijana ja apuna osatyökykyisen työelämäpolulla. Työkykykoordinaattorikoulutus vahvistaa ammattilaisten osaamista työllistymiseen, työssä jatkamiseen ja työhön paluuseen liittyvissä tehtävissä. Koulutuksessa on keskeistä yhteistyö työterveyshuollon, TE-toimistojen, työnantajien, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen sekä tarvittavan verkoston kanssa.

Kenelle? Työllistymisen ja työssä jatkamisen edistämiseen liittyvissä tehtävissä toimiville ammattilaisille.

Mitä hyötyä? Tiedollinen ja taidollinen osaaminen sekä ammattitaito vahvistuvat. Ammattilaisten tiedot ja taidot ovat koulutuksen jälkeen sellaisella tasolla, että he osaavat ohjata esim. osatyökykyisiä heidän tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Ammattilaiset saavat hyvät valmiudet tukea osatyökyisten henkilöiden pääsyä työelämään ja jatkamista työssä erilaisten ratkaisujen turvin.

Miten vaikuttaa? Koulutuksen tavoitteena olevan työotteen muuttumista on tutkittu pilottikoulutuksissa. Koulutus tukee muutosprosessia. Muutosprosessi tarkoittaa uusien toimintatapojen kehittämistä, jotka yksiö-, organisaatio- ja/tai yhteiskuntatasolla tuottavat muutoksen osatyökykyisten asemaan. Ratkaisukeskeisen muutosprosessin avulla on saavutettu erinomaisia tuloksia Osku-ohjelman kolmella kokeilualueella.

 

6 SILTAMALLI

Mikä on? Siltamallissa kuntoutusasiakasta tuetaan sekä kotona että työkokeilussa. Läsnäkuntoutusjakson jälkeen yhteydenpito jatkuu räätälöidysti ja tarpeen mukaan.

Kenelle? Erityisesti päihde- ja mielenterveyshaasteita kokeneille.

Mitä hyötyä? Elämisen hallinta ja arjen haasteet onnistuvat kotona tuettuna. Kuntoutus- ja sairaalajaksojen kierre saadaan pysähtymään. Ehkäisee syrjäytymistä, lisää päihteettömyyttä ja vähentää humalajuomista.

Miten vaikuttaa? Mallin vaikuttavuutta mitataan alkuun kerran viikossa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Kahden-kolmen kuukauden päästä joka toinen viikko on henkilökohtainen tapaaminen.
Jälkiseuranta tehdään asiakkaan toiveen mukaan räätälöidysti henkilökohtaisen tai ryhmätapaamisen tai skype-yhteyden avulla.

 

7 TYÖNETSIJÄ-MENTORI

Mikä on? Työnetsijä-mentorit neuvovat organisaatiota uusien työtehtävien tunnistamisessa ja luomisessa. Mentori jalkautuu eri organisaatioihin uuden työn etsijänä ja markkinoi uudentyönmuotoilijoiden (kuntoutusasiakkaiden) osaamista.

Kenelle? Työttömille kuntoutusasiakkaille.

Mitä hyötyä?  Auttaa tunnistamaan ja vahvistamaan yksilön vahvuuksia. Innostaa kokeilemaan uutta ja ylittämään mukavuusrajaa. Tukee rohkeutta. Taitoja ja omia valmiuksia käydään yhdessä läpi, annetaan pohtia, kokeilla ja tutustua rauhassa.

Miten vaikuttaa? Työhönetsijä-mentorit toimivat yrityksissä linkkinä esimiesten ja työntekijän välillä. Kehityskeskustelut käydään työpaikoilla kolmikannassa.

 

8 TULEVAISUUSKIOSKIN SUUNNANNÄYTTÄJÄ

Mikä on? Erilaisten tapahtumien järjestäminen Tulevaisuuskioskiin, matalan kynnyksen infopisteeseen. Tulevaisuuskioskista saa apua lomakkeiden täyttämiseen (esim. Kela), työ- ja koulutushakemusten tekemiseen sekä oman talouden ja rahavaikeuksien hallintaan.  Tulevaisuuskioskista saa myös tietoa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sopivista kuntoutus- ja asumispalveluista.

Kenelle? Avoimet ovet kaikille avun tarvitsijoille.

Mitä hyötyä? Poistetaan esim. mielenterveyskuntoutujien leimaa. Kohdennetaan rajallisia voimavaroja oikein. Avun tarvitsija ei tarvitse ajanvarausta, jolloin kynnys tulla madaltuu. Ei vaadi sitoutumista, voi käydä silloin kun haluaa. Akuuttiin ongelmaan saa avun heti. Kukaan ei diagnosoi eikä leimaa.

Miten vaikuttaa? Kyselylomakkeilla kerätään hyödyt, kehittämisehdotukset ja asiakaskokemukset non-stopina.

 

9 TULEVAISUUSKIOSKI

Mikä on?  Tulevaisuuskioski on kuntoutujien ja asiakkaiden kiinnostuksen kohteista ja heidän tulevaisuussuunnitelmistaan lähtevä konsepti, jossa ei diagnosoida eikä keskitytä menneeseen. Tulevaisuuskioskissa tehdään tulevaisuussuunnitelma yhdessä psykologin kanssa ja mietitään keinot tulevaisuuden tavoitteisiin pääsemiseksi. Tulevaisuussuunnitelmassa tunnistetaan asiakkaan keskeiset kiinnostuksen kohteet, intohimot ja innostuksen lähteet. Asiakas pääsee kokeilemaan monia eri toimintamuotoja ja asioita sisältöpajoilla. Tulevaisuuskioskissa on sosiaalinen, fyysinen ja digitaalinen vuorovaikutuksen kenttä.

Kenelle? Erityisesti työelämän ulkopuolella oleville. Kaikille niille, jotka hakevat tulevaisuudelle uutta suuntaa.

Mitä hyötyä? Löytyy uutta työtä. Syntyy yrityksiä ja työpaikkoja. Paluu työttömyyteen estyy.

Miten vaikuttaa? Asiakkaat pääsevät työhön, työllistyvät ja perustavat yrityksiä. Työttömyys alueella alenee, ja työllisyysaste kasvaa. Syntyy työpaikkoja. Alueen elinvoima paranee.

 

10 ASIAKASKOKEMUSMITTAUS

Mikä on?  Asiakaskokemusmittaus mittaa työllisen identiteetin vahvistumista. Kuntouttavan työn (sosiaalihuoltolain alainen kuntouttava työtoiminta) vaikuttavuustulokset ovat heikkoja. Vain 6-8 prosenttia asiakkaista työllistyy. Yksi tähän vaikuttava tekijä on asiakkaiden asiakaskokemus palvelussa. Työllisen identiteetillä on iso vaikutus siihen, miten ihminen suhtautuu tulevaisuuteensa ja mahdollisuuksiinsa.

Kenelle? Työllisyydenhoidon järjestäjille. Työllisyyspalveluiden kehittäjille. Maakunnille ja palveluiden tuottajille.

Mitä hyötyä? Pilottimittauksessa 60 % asiakkaista koki työllisen identiteetin vahvistuneen Kuntoutussäätiön palveluissa.

Miten vaikuttaa? Tukee työllistymistä ja työmahdollisuuksien löytymistä. Tukee työllisyysasteen paranemista ja työttömyyden alentumista. Tukee alueen elinvoimaa.

 

11 TYÖSSÄ INNOSTUMISEN JA TYÖNIMUN MITTAUS

Mikä on? Mittaa työssä innostumista ja työnimua. Työhyvinvointi ei korreloi yhtä vahvasti ja positiivisesti organisaation suorituskyvyn kanssa kuin työnimu.

Kenelle? Julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioille, joiden suorituskyvyssä on haasteita esim. toimintaympäristön muutosten vuoksi. Henkilöstölle, jolloin työnimua vahvistavat tekijät voidaan tunnistaa ja vaikuttaa niihin.

Mitä hyötyä? Suorituskyvyn parantuminen. Henkilöstön sitoutuminen. Motivaation sekä työssä innostumisen vahvistuminen.

Miten vaikuttaa? Työssä innostumisella ja työnimulla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia organisaation suorituskykyyn.

 

12 LÄSNÄTYÖN MALLINNUS JA MITTAUS

Mikä on? Ajasta ja paikasta riippumattoman läsnätyön mallinnus ja hyötyjen mittaus. Erityisesti asiantuntijatehtävissä toimivilla työnteko ei ole enää sidottu aikaan ja paikkaan. Ajasta ja paikasta riippumattomaan läsnätyöhön liittyy monia henkilöstön työssä innostumiseen, tiimityöhön ja itsensä johtamiseen liittyviä kysymyksiä, joista tutkimuksellinen näyttö on hajanaista ja vähäistä.

Kenelle? Kaikille organisaatioille julkisella, yksityisellä sekä kolmannella sektorilla.

Mitä hyötyä? Organisaation suorituskyky paranee. Henkilöstön työssä innostuminen lisääntyy ja kuormittuneisuus vähenee, kun töitä voi tehdä joustavasti.

Miten vaikuttaa? Työssä innostuminen lisääntyy. Tiimityön tekemiseen ei ole vaikutuksia.

 

13 MAJAKKA-BEACON – MAAHANMUUTTAJIEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN

Mikä on? Majakka-Beacon on maahanmuuttajien tuetun työllistymisen ja kuntoutusluotsauksen palvelukokonaisuus.  Asiakastyöhön kehitettiin työvalmennuksen ja tuetun työllistymisen toimintamallia, kuntoutusluotsausta eli kuntoutuksen palveluohjausta, maahanmuuttajille räätälöityä kuntoutustutkimusta, työpaikalla tapahtuvaa täsmäkielikoulutusta sekä luovan toiminnan keinoin toteutettua maahanmuuttajien ryhmätoimintaa. Maahanmuuttajajärjestöissä kehitettiin lisäksi taustayhteisöille suunnattua suomalaista työelämää ja palvelujärjestelmää koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä työnantajille suunnattua tiedotustoimintaa.

Kenelle? Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeissa asuville vaikeasti työllistyville, kotoutumisvaiheen ohittaneille maahanmuuttajille. Palvelutoiminnan toteuttajille sekä maahanmuuttajia työllistäville työnantajille.

Mitä hyötyä? Ripeä sopivan työpaikan etsintä, sijoitus työhön ja tuki myös työssäolon aikana. Työhönvalmennus työparityönä, toinen valmentajista maahanmuuttajataustainen toinen suomalaissyntyinen. Työllistymisedellytyksiä parantavaa yksilöllistä palveluohjausta (kuntoutusluotsi) ja vertaistukea ryhmätoiminnassa. Käytännönläheistä täsmäopetusta suomen kielessä.

Miten vaikuttaa? Kaikkiaan 56 % työllistymistavoitteisista asiakkaista työllistyi palkkatyösuhteeseen, joista yli puolet yksityiselle tai kolmannelle sektorille ilman työnantajalle maksettavaa palkkatukea. Hankkeen asiakastyön päättyessä palkkatyössä oli 43 % osallistujista.

 

14 TUTKA – TUETTU TYÖLLISTYMINEN

Mikä on? Tuettu työllistyminen, ohjaus ja mentorointi kuntoutumisessa (TUTKA-projekti) yhdistää tuetun työllistymisen ja palveluohjauksen menetelmät.  Se katkaisee asiakkaiden syrjäytymisen kierrettä yksilötasolla.

Kenelle? Työelämästä syrjäytymisvaarassa oleville korkeasti koulutetuille mielenterveyskuntoutujille, ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille ja CP-vammaisille nuorille.

Mitä hyötyä? Ripeä sopivan työpaikan etsintä, sijoitus työhön ja tuki työssäolon aikana. Palvelun ytimenä yksilöllisesti räätälöity työhönvalmennus.  Yksilöllistä palveluohjausta ja vertaistukea tarjoavaa ryhmätoimintaa ja kuntoutusasiantuntijan tarjoamaa mentorointia.

Miten vaikuttaa? Kehitetty toimintamalli on toimiva tukimuoto. Asiakkuuden päättyessä 34 % asiakkaista oli töissä avoimilla työmarkkinoilla. Projektilla oli vaikutusta myös asiakkaiden toimeentuloon ja tyytyväisyyteen eri elämänalueilla.

 

15 PAALU – TYÖHÖNPALUU SAIRASLOMALTA

Mikä on? Paalu tarjoaa uudenlaisia toimintatapoja, joilla tuetaan masennuksen vuoksi sairauslomalla olleiden työhön paluuta.

Kenelle? Työsuhteessa oleville, pidemmän aikaa masennuksen vuoksi sairauslomalla olleille henkilöille.

Mitä hyötyä? Työhön paluuta tukevat aktiiviset toimenpiteet nopeuttavat työhön paluuta. Asiakkaiden arvioiden mukaan palvelusta on ollut hyötyä heidän työhön paluunsa kannalta. Tukea tarjottiin yksilö- tai ryhmämuotoisena tai näiden kahden tukimuodon yhdistelmänä. Työhön palaajan tilanne pyrittiin ottamaan huomioon kokonaisvaltaisesti. Kuntoutusneuvojat osallistuivat myös työhön paluuseen liittyviin yhteisneuvotteluihin tai muuhun työhön palaajan verkostoyhteistyöhön. Työhön paluun tuki ulotettiin tarvittaessa työpaikalle työhön palaajan ja hänen esimiehensä tueksi.

Miten vaikuttaa? Asiakkaiden, kuntoutusneuvojien, työterveyshuoltojen ja esimiesten myönteiset kokemukset projektin toiminnasta kertovat kehitettyjen toimintamallien toimivuudesta ja tuloksellisuudesta.

 

16 JATS – TYÖSSÄ JATKAMINEN

Mikä on? JATS on työssä jatkamista tukeva ja sairauslomakäytäntöjä kehittävä koulutus- ja yhteistyöprojekti. Työssä jaksamiseen ja työhön kuntoutumiseen on rakennettu yhteistyökäytäntöjä, jotka tukevat osallisuutta ja työhyvinvointia ja antavat työntekijälle tunteen omien tavoitteiden ja osaamisen huomioon ottamisesta ja arvostuksesta.

Kenelle? Pienille ja keskisuurille yrityksille.

Mitä hyötyä? Sairauslomiin liittyvät käytännöt tukevat erityisesti mielenterveysongelmien ja henkisen uupumisen tilanteissa työhön paluuta. Esimiesvalmennusohjelmat tukevat henkilöstöjohtamisen ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Antaa perustan osallistujatahojen keskinäiselle verkottumiselle ja osaamisen jakamiselle.

Miten vaikuttaa? Rakennettiin seitsemän varhaisen reagoinnin ja tuen mallia eri pk-organisaatioihin ja valmennettiin työpaikkoja ja työterveyshuoltoja mallin käytössä. JATS kehitti ja järjesti pk-johdolle omaa työhyvinvointivalmennusta, jonka osallistujien antama asiakastyytyväisyyspalaute oli hyvä tai kiitettävä. Hanke tuotti runsaan määrän julkaisuja, oppaita ja käsikirjoja.

 

17 KUNTOUTUSPALVELUOHJAUS

Mikä on? Kuntoutuspalveluohjaus tukee työkykyä ja tehostaa työssä selviytymistä.

Kenelle? Yrityksille ja sen työntekijöille.

Mitä hyötyä? Sairauspoissaolojen väheneminen. Taloudelliset säästöt. Sairauslomalta työhön paluun prosessien ohjaus: työpaikan, esimiesten ja työterveyshuollon rajapinnassa tapahtuva kuntoutuksen palveluohjaus. Työkyvyn hallintaa tukevat esimiesvalmennusohjelmat.

Miten vaikuttaa? Työkyvyn tuen tarpeen toteamisen tehostuminen työntekijän kannalta, verkostoneuvotteluissa päätettävän jatko-ohjelman työntekijäkohtaisuus, työssä jatkamisen tai työhön paluun tukimuotojen konkreettisuus, ammatillisen kuntoutuksen ohjelmien monipuolistaminen työssä.

 

18 ERITYSTUKEA TARVITSEVAN TUKIKÄYTÄNNÖT TYÖPAIKALLA

Mikä on? Erityistukea tarvitsevien nuorten tukikäytäntöjen kehittäminen työpaikalla. Malli on kehitetty Tuto-hankkeessa yhteistyössä Keskon kanssa.

Kenelle? Nuorille työntekijöille. Nuorten kanssa toimiville esimiehille ja esim. työsuojeluhenkilöstölle.

Mitä hyötyä? Organisaatioon perehdyttämiseen ja esimiestyöhön syntyy hyviä käytäntöjä, joilla tuetaan nuorten työkykyä. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön hyvät käytännöt auttavat tunnistamaan, milloin nuori tarvitsee erityistä tukea.

Miten vaikuttaa? Ei tutkimustietoa.

 

19 OPAS ONNISTUNEESTI TYÖELÄMÄÄN!

Mikä on? Onnistuneesti työelämään! Tukea nuoren työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa – opas on kehitetty Tuto-hankkeessa.

Kenelle? Nuorille työntekijöille sekä heidän kanssaan toimiville esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle.

Mitä hyötyä? Opas antaa käytännön vinkkejä nuorten kanssa toimiville sekä nuorille itselleen siitä, mitä pitää ottaa huomioon ja miten suhtautua esimerkiksi oppimisvaikeuksiin silloin, kun nuori aloittaa ensimmäisellä työpaikallaan.

Miten vaikuttaa? Ei tutkimustietoa.

 

20 TUETUN TYÖLLISTYMISEN MALLI (IPS)

Mikä on? Näyttöön perustuvan tuetun työllistymisen tavoite on työntekijän työllistyminen normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille.

Kenelle? Vaikeista mielenterveysongelmista kärsiville. Soveltuu myös yleisesti vaikeasti työllistyville ryhmille.

Mitä hyötyä? Työllistyminen normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille.

Miten vaikuttaa? Edistää ihmisten tasavertaisuutta ja osallisuutta työelämään. Edistää välillisesti myös oirehallintaa.

 

21 KEHITYSVAMMAISTEN TYÖLLISTÄMINEN AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE

Mikä on? Työhönvalmennuksen toimintamalli kehitysvammaisille henkilöille. Näyttöön perustuva toimintamalli sovellettiin ja otettiin käyttöön Kehitysvammaliiton Kehitysvammaiset ihmiset töihin -projektissa. Kuntoutussäätiö toteutti projektiin selvityksen.

Kenelle? Kehitysvammaisille, kunnille, työhönvalmennuksen parissa työskenteleville.

Mitä hyötyä? Edesauttaa kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta työelämään ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Miten vaikuttaa? Työhönvalmentajien tarjoamaan tukeen perustuva tuetun työllistymisen malli on kansainvälisissä tutkimuksissa ja kotimaisissa kehittämishankkeissa osoittautunut toimivaksi tavaksi tukea kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä.

 

22 KUNTOUTUKSEN ASEMAN VAHVISTAMINEN MONIALAISESSA YHTEISPALVELUSSA (TYP-HANKE)

Mikä on? Tutkimus TYP-toiminnan johtamisesta selvittää, kuinka TYP-johtajat kokevat oman roolinsa eri sektoreiden työpanosten johtamisessa sekä TYP-palvelujen ja kunnan eri hallinnonalojen välisten palvelujen rajapinnoilla.

Kenelle? Pitkäaikaistyöttömille, kunnille, TYP-johtajille.

Mitä hyötyä? Tutkimus lisää ymmärrystä monialaisen yhteistyön monimutkaisen kokonaisuuden johtamisesta. Oikea-aikaisten, sujuvien ja taloudellisten palvelujen tarjoaminen vaatii eri toimijoiden työpanoksen selkeää organisointia, tulosten arviointia ja kykyä johtaa monitoimijaisen palvelujärjestelmän kokonaisuutta.

Miten vaikuttaa? Tutkimus tuottaa monialaisen yhteistyön johtamiseen liittyvää tietoa, jota on mahdollista hyödyntää myös suunniteltaessa laajemmilla sote-alueilla toteutettavaa monialaista ja ylisektorista yhteistyötä.

 

23 ALKUKARTOITUSPALVELU

Mikä? Alkukartoituspalvelu koostuu kolmesta osiosta: asiakkaan osaamisen monipuolisesta tunnistamisesta, asiakkaan kanssa käytävästä henkilökohtaisesta sparrauskeskustelusta sekä tunnistetun osaamisen dokumentoinnista. Osaamiskartoitus toteutetaan pääosin digitaalisesti.

Kenelle? Korkeasti koulutetuille espoolaisille, helsinkiläisille ja vantaalaisille yli 35-vuotiaille henkilöille, jotka ovat olleet työttömänä vähintään vuoden.

Mitä hyötyä? Alkukartoituspalvelun tavoitteena on tunnistaa asiakkaiksi ohjautuneiden henkilöiden osaaminen uudenlaisesta tai aiemmasta ammattialasta tai koulutuksesta poikkeavalla tavalla. Osaamisen tunnistamisessa näkökulma on nykyisten ja tulevien työmarkkinoiden osaamistarpeissa. Kuntoutusalan monipuolisen osaamisen turvin pystytään tunnistamaan myös ne asiakkaat, joiden saamat hyödyt palvelusta ovat pienet tai niitä ei juuri ole olemassa.

Miten vaikuttaa? Henkilöasiakkaat osaavat alkukartoituspalvelun sekä hankkeen omien palvelujen avulla aiempaa paremmin kuvata ja tuotteistaa oman osaamisensa ja suunnata työnhakuaan myös uudenlaisiin työtehtäviin.

 

24 YHTEISÖLLINEN TYÖHYVINVOINTIMALLI (YTY)

Mikä?  Mallissa tutkittiin ja hyödynnettiin työnohjaustoimintaa työyhteisöjen suunnitelmallisessa kehittämisessä. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin yhteisöllisen työhyvinvoinnin malli, joka perustuu työntekijöiden, esimiesten ja johdon avoimiin kommunikaatiosuhteisiin.

Kenelle?  Psykiatrisille asumiskuntoutusyksiköille.  Mallia voidaan hyödyntää laajemmin suomalaisessa työelämässä ja etenkin psyykkisesti kuormittavissa työympäristöissä.

Mitä hyötyä? Työnohjausta voidaan hyödyntää paremmin dialogisin keinoin.

Miten vaikuttaa? Työnohjaus voi olla monipuolisesti vaikuttavaa, mutta hyvien tulosten jatkuvuuteen tarvitaan koko organisaation panostusta ja sopimuksia yhteisistä käytännöistä.

 

25 TUKEA TYÖKYKYYN JA OPPIMISEEN TYÖURAN ALUSSA

Mikä on?  Uusia tukimuotoja nuorten työkyvyn ja oppimisen tueksi sekä nuoren oppimiseen liittyvien vaikeuksien tunnistamiseen työterveyshuollolle.  Tukimuodot on kehitetty yhdessä työpaikkojen kanssa.

Kenelle? Työpaikoille, esimiehille, nuorille, nuorille aikuisille ja oppimisvaikeuksia omaaville henkilöille.

Mitä hyötyä? Työhyvinvoinnin lisääntyminen, ongelmien tunnistaminen, työkyvyn tuen hyvät käytännöt.

Miten vaikuttaa? Nuorten työhyvinvointia edistämällä pidennetään työuria ja ehkäistään nuorten työelämästä syrjäytymistä.

 

26 AMMATILLINEN KUNTOUTUSSELVITYS / KELA

Mikä on?  Työkyvyn mahdollisuudet tai rajoitteet selvitetään avokuntoutuksessa, moniammatillisessa työryhmässä.

Kenelle? Henkilöille, joilla on työllistymisen estänyt sairaus tai rajoite. Asiakas saa kirjallisen selvityksen tilanteestaan ja jatkoseurannan.

Mitä hyötyä? Tukea moniammatillisen työryhmän osaamisen kautta. Jatkosuunnitelma ohjaa eteenpäin.

Miten vaikuttaa? Asiakas ohjataan joko terveydenhuoltoon tai sopiviin työtehtäviin / opiskeluun / työkokeilukuntoutukseen.

 

27 TYÖKOKEILU / KELA / TEAK

Mikä? Työelämään paluu työkokeilun kautta. Avokuntoutus.

Kenelle? Työttömille ja yrittäjille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen.

Mitä hyötyä? Elämäntilanne kohenee, rohkeus ja ymmärrys omasta osaamisesta vahvistuvat.

Miten vaikuttaa? Työkokeilun kautta pääsy entiseen tai uuteen ammattiin tai opintoihin.

 

28 TYÖHÖNVALMENNUS / KELA / TEAK

Mikä?  Tuki ja ohjaus osaamista vastaavan palkkatyön etsimisessä. Avokuntoutus.

Kenelle? Asiakkaalle, joka pystyy hahmottamaan työkykynsä ja tavoitteensa, mutta tarvitsee tukea työn haussa.

Mitä hyötyä? Saa yksilöllistä tukea työn haussa. Kiinnittyy työelämään ohjaajan, työnantajan sekä oman toimintansa kautta. Elämänhallinta kohenee.

Miten vaikuttaa? Ohjaa palkkatyöhön ulkopuolisessa työpaikassa.

 

29 TYÖKOKEILU + TYÖHÖNVALMENNUS / KELA / TEAK

Mikä?  Tiivis yhteistyö ja tuki ohjaajien kautta. Avokuntoutus. Pitkä kuntoutusjakso.

Kenelle? Asiakkaalle, joka tarvitsee runsasta tukea työn/opiskelun hakuun sekä sopivien ammattialojen selvittämiseen.

Mitä hyötyä? Omien kykyjen ja mahdollisuuksien ymmärtäminen.  Oppiminen ulkopuolisessa työyhteisössä toimimiseen ja sitä kautta itsenäiseen elämänhallintaan.

Miten vaikuttaa? Valvottu työharjoittelu, jonka tavoitteena on palkkatyö ulkopuolisessa työpaikassa. Sosiaalisen kanssakäynnin vahvistaminen.

 

30 AIKUISTEN AMMATILLINEN KUNTOUTUSKURSSI / KELA

Mikä?  Pitkäkestoinen ryhmä- ja yksilökuntoutus, jonka tavoitteena on työpaikka harjoittelujaksojen kautta tai opinnot.

Kenelle? Asiakkaalle, joka sopeutuu ryhmätyöhön sekä työkokeilujaksoihin ja on sitoutunut panostamaan omaan kehittymiseensä ja työllistymiseensä.

Mitä hyötyä? Itsetunnon ja elämäntilanteen kohentuminen ja tavoitteiden selkiytyminen. Mahdollisuus työkokeiluun kolmessa eri paikassa tai opinnot.

Miten vaikuttaa? Kynnys työelämään/jatko-opintoihin madaltuu työharjoittelujaksojen ansiosta. Sosiaalisten tilanteiden hallinta paranee.

 

31 OSKU – OSATYÖKYKYISET TYÖSSÄ -VERKKOPALVELU

Mikä on?  Osku – Tie työelämään on verkkopalvelu osatyökykyisten tueksi. Verkkopalvelu sisältää kattavasti ja ajantasaisesti tietoa ammattilaisten, osatyökykyisten ja yritysten käyttöön. Sekä työelämässä mukana olevan että kohti työelämää pyrkivän osatyökykyisen tilanne, keinot ja ratkaisut. Palvelu perustuu Osatyökykyiset työssä (Osku) -ohjelman toimintakonseptin keinovalikoimaan. Sivustoa ylläpitää ja kehittää Kuntoutussäätiö. Rahoituksesta vastaa Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihanke, jota toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Kenelle?  Osatyökykyisille, osatyökykyisten kanssa työskenteleville ammattilaisille, työnantajille.

Mitä hyötyä?  Verkkopalvelusta löytyy tietoa sekä käytännön keinoja ja ratkaisuja osatyökykyisten työssä jatkamiseen ja työllistymiseen.

Miten vaikuttaa? Oikeaa tietoa, keinoja ja ratkaisuja tarjoamalla osatyökykyisten työllistyminen helpottuu. Muuttaa asenteita. Osatyökykyinen on ammattiosaaja siinä missä ”täysityökykyinenkin”.

 

32 KUNTOUTUSPORTTI

Mikä on?  Kuntoutusportti.fi kokoaa järjestöissä ja muissa organisaatioissa tuotettua kuntoutustietoa ja toimii merkittävänä kuntoutustiedon välittäjänä.

Kenelle? Kuntoutuksen asiakastyötä tekeville, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ammattilaisille, järjestöille ja kuntoutustietoa tarvitseville henkilöille.

Mitä hyötyä? Yhteen paikkaan koottu kuntoutusta koskeva ajantasainen tieto helpottaa tiedon hyödynnettävyyttä ja auttaa käytännön työskentelyssä.

Miten vaikuttaa? Koottu tieto kuntoutuksesta parantaa yleistä tietoa kuntoutuksesta ja sen vaikuttavuudesta sekä edesauttaa palveluihin ohjautumista.

 

33 DIGI- JA TUTKIMUSPAJA

Mikä on? Digi- ja tutkimuspaja on konsepti, jolla rakennetaan siltaa työhön sisältövalmentajien ja tulevaisuusmuotoilun avulla. Pajalla tehdään kiinnostavia projekteja kolmen hengen soluissa.

Kenelle? Työttömille, jotka haluavat ansaita elantonsa tai osan siitä työtä tekemällä.

Mitä hyötyä? Vahvistaa työllisen identiteettiä, antaa ansaintamahdollisuuksia ja osallisuus yhteiskunnassa vahvistuu.

Miten vaikuttaa? Ansaintamahdollisuuksien löytäminen vähentää yhteiskunnalle kertyviä kustannuksia. Ihmisten osallisuus yhteiskunnassa vahvistuu.

 

34 KIINTEISTÖ- JA VIHERPAJA

Mikä on? Kiinteistö- ja viherpaja on konsepti, jolla rakennetaan siltaa työhön sisältövalmentajien ja tulevaisuusmuotoilun avulla. Pajalla tehdään kiinnostavia projekteja kolmen hengen soluissa.

Kenelle? Työttömille, jotka haluavat ansaita elantonsa tai osan siitä työtä tekemällä.

Mitä hyötyä? Vahvistaa työllisen identiteettiä ja antaa ansaintamahdollisuuksia. Ihmisten osallisuus yhteiskunnassa vahvistuu.

Miten vaikuttaa? Ansainnanmahdollisuuksien löytäminen vähentää yhteiskunnalle kertyviä kustannuksia.

 

35 RAVINTOLA- JA ELÄMYSPAJA

Mikä on? Ravintola- ja elämyspaja on konsepti, jolla rakennetaan siltaa työhön sisältövalmentajien ja tulevaisuusmuotoilun avulla. Pajalla tehdään ruokaan ja ravintoon, elämyksiin ja tapahtumiin liittyviä kiinnostavia projekteja kolmen hengen soluissa.

Kenelle? Työttömille, jotka haluavat ansaita elantonsa tai osan siitä työtä tekemällä.

Mitä hyötyä? Vahvistaa työllisen identiteettiä ja antaa ansaintamahdollisuuksia.

Miten vaikuttaa?  Ansainnanmahdollisuuksien löytäminen vähentää yhteiskunnalle kertyviä kustannuksia ja vahvistaa työllisen identiteettiä. Ihmisten osallisuus yhteiskunnassa vahvistuu.

 

36 KAHVILA MUOTO

Mikä on? Kahvila Muoto on alusta nopeiden kokeilujen tekemiseen ja yhteisölliseen kehittämiseen.

Kenelle? Kuntoutujille, tutkijoille ja kehittäjille, ravintola-alan ammattihenkilöstölle, Malminkartano-Kannelmäen -alueen asukkaille.

Mitä hyötyä? Nopeat kokeilut mahdollistavat asiakastulojen hankkimisen ja tarjoavat Malminkartano-Kannelmäen alueella kiinnostavaa tekemistä asukkaille.

Miten vaikuttaa? Kahvila Muoto lisää alueen sosiaalista koheesiota ja viihtyvyyttä.

 

 


Sisältö päivitetty 20.12.2017