Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Paras toimintakyky ja terveys

Kuntoutusratkaisut  37-82

 

37 TAIDEKEHÄ-SEINÄMAALAUS

Mikä on? Taidekehä-hanke Helsingin taiteilijaseuran projektirahalla.

Kenelle? Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille.

Mitä hyötyä? Yhteisöllinen, yhdessä toteutettu taidekasvatuksellinen projekti, jonka tulokset näkyvät heti. Keskeisenä osallistujien voimaantuminen taiteen tekemisen keinoin.

Miten vaikuttaa? Kohottaa itsetuntoa, voimaannuttaa, auttaa tunnistamaan vahvuuksia ja toimimaan ryhmässä.

 

38 KOKONAISVALTAINEN KUNTOUTTAMINEN

Mikä on? Kokonaisvaltaisessa kuntouttamisessa ylläpitävää tai sosiaalista kuntoutusta tarvitseva asiakas sijoitetaan työllistymistä tavoittelevaan kuntouttavaan työtoimintaan.

Kenelle? Työtoiminnan asiakkaille, joiden sosiaalinen ympäristö ei ole lähiaikoina työllistymistä tukeva, esim. päihdekuntoutujat, ulosoton asiakkaat, pahasti työelämästä syrjäytyneet ja työkykyrajoitteiset. Henkilöille, joilla ei ole sosiaalista verkostoa tai verkostossa on ainoastaan ihmisiä, joiden tavoitteena ei ole työelämä.

Mitä hyötyä? Ohjauksen avulla tarkastellaan työllistymisen tai uudelleen kouluttautumisen sosiaalisia ja muita esteitä, tiedostetaan ne ja määritellään realistiset tavoitteet.

Miten vaikuttaa? Kun työllistämistoimenpiteet eivät auta, vaikuttavuus syntyy perustan valamisesta uudelleen.

 

39 TUKI- JA LIIKUNTAELINKURSSI

Mikä on? Tempo-hankkeen ja Kuntoutumiskeskus Apilan yhteistyössä suunnittelema ja toteuttama Tuki- ja liikuntaelinkurssi, jolla laaditaan henkilökohtainen ja tavoitteellinen kuntoutusohjelma.

Kenelle? Henkilöille, joilla tuki- tai liikuntaelimistön sairaus tai liikuntarajoitteet ja kivut rajoittavat jaksamista ja työkykyä.

Mitä hyötyä? Opitaan itsehoitokeinoja ja kivunhallintaa. Toiveikkuuden lisääminen ja oman mielialan kohentuminen.

Miten vaikuttaa? Vaikutuksia ei ole tutkittu.

 

40 VOIMAA ELÄMÄÄN!

Mikä on? Voimaa elämään! Tempo-hankkeen ja Kiipulan yhteistyössä suunnittelema ja toteuttama kurssi, joka sisältää kuusi lähipäivää noin puolen vuoden aikana.

Kenelle? Työelämän ulkopuolella olevalle henkilölle, jolla on jaksamisen haasteita, kuten alavireisyyttä, toivottomuutta tai jännittyneisyyttä.

Mitä hyötyä? Kurssilla kartoitetaan omaa osaamista ja vahvuuksia, lisätään voimavaroja ja hyvinvointia sekä opastetaan omasta työkyvystä huolehtimiseen. Kurssilla saa myös tukea työelämään tai opintoihin hakeutumiseen.

Miten vaikuttaa? Vaikutuksia ei ole tutkittu.

 

41 OMAN MIELESI ”PERSONAL TRAINERIKSI”

Mikä on? Oman mielesi ”personal traineriksi?” on vuorovaikutteinen pienryhmävalmennus, jonka tavoitteena on kehittää osallistujien psykologista pääomaa ja näin tukea työelämään pääsemistä. Psykologisella pääomalla tarkoitetaan optimismia, toiveikkuutta, itseluottamusta ja sitkeyttä. Valmennus sisältää yhteensä neljä lähipäivää, joiden välissä tehdään omaan hyvinvointiin ja elämään liittyviä tehtäviä verkossa Movendos-valmennustyökalun avulla. Toteuttaja: Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, työhyvinvoinnin tutkimusryhmä.

Kenelle? 18–29 -vuotiaille työelämään suuntaaville nuorille.

Mitä hyötyä? Antaa keinoja henkisten voimavarojen ja psykologisen pääoman kehittämiseen. Luottamus omiin mahdollisuuksiin ja kykyihin vahvistuu. Auttaa havaitsemaan ja suunnittelemaan keinoja omien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä löytämään polkuja oman osaamisen ja toiveiden mukaiseen työpaikkaan.

Miten vaikuttaa? Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että psykologista pääomaa pystytään tehokkaasti kehittämään lyhyilläkin interventioilla. Parantunut psykologinen pääoma on yhteydessä esim. parempaan terveyteen, ihmissuhteisiin sekä työ- ja elämäntyytyväisyyteen. Interventiossa mitataan osallistujien psykologisen pääoman kehittymistä.

 

42 ELÄMYKSELLINEN MUISTIJÄLKI

Mikä on? Elämyksellinen muistijälki on kuntoutusasiakkaan arvostavaa kohtaamista, yksilöllisyyden tunnistamista ja luottamuksen synnyttämistä yhteisen matkan aikana. Kokemusasiantuntija on tukena asiakaskokemuksen synnyttämisessä.

Kenelle?  Kuntoutuksen asiakkaille.

Mitä hyötyä? Kuntoutujan tarpeista ja toiveista räätälöidyt palvelut vahvistavat omaa minäkuvaa ja elämänhallintaa.

Miten vaikuttaa? Kuntoutusjakso on kerätyn palautteen mukaan voimaannuttava. Kuntoutusjakson keskeytykset ja toistuvien kuntoutusjaksojen tarve vähenevät.

 

43 YKSILÖ- JA RYHMÄTOIMINTA ASIAKASTYÖSSÄ

Mikä on? Yksilö- ja ryhmätoiminnan yhdistäminen ja yhteys asiakastyössä. Yksilötyön rinnalle mahdollisuus muodostaa ryhmiä ja ryhmissä oleville mahdollisuus yksilölliseen tukeen. Työparityöskentelyn monimuotoisuus.

Kenelle? Laukaan SOSKU-osahankkeen asiakkaille.

Mitä hyötyä? Saatu hyviä kokemuksia. Selkeä työparikuvio, jossa ryhmänvetäjä ja yksilötyöntekijä toimivat yhdessä, on todettu hyväksi.

Miten vaikuttaa? Ei vielä tietoa.

Kenen toteuttama? Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke (SOSKU), Laukaan osahanke.

 

44 TEATTERIRYHMÄ

Mikä on? Teatteriryhmä on pitkäkestoinen ja toiminnoiltaan monipuolinen ryhmäprosessi, jossa tehdään yhteistyötä Mikkelin Teatterin kanssa. Ryhmässä korostuvat monialainen työskentely, toimiminen ns. luonnollisessa ympäristössä sekä konkreettisen ja pitkäkestoisen ohjauksen ja monipuolisen käytännön toiminnan yhdistäminen.  Toiminta on myös opinnollistettu, mikä lisää osallistujien motivaatiota.

Kenelle? Mikkelin SOSKU-osahankkeen asiakkaille.

Mitä hyötyä? Saatu erittäin positiivista palautetta. Teatteriryhmä on tuonut osallistujilleen osallisuuden kokemuksia, rohkeutta ylittää omat rajansa, uusia kontakteja ja vaikuttanut myös monella tavalla osallistujien jatkosuunnitelmien selkiytymiseen.

Miten vaikuttaa? Ei vielä tuloksia.

Kenen toteuttama? Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke (SOSKU), Mikkelin osahanke.

 

45 NUORTEN YKSILÖOHJAUKSEN TOIMINTAMALLI

Mikä on? Nuorten yksilöohjauksen toimintamallissa työote on kokonaisvaltainen, tavoitteellinen ja pitkäjänteinen ja rakentuu asiakkaan omista ehdoista käsin. Asiakkaita tavataan matalan kynnyksen-periaatteella, heille sopivissa paikoissa ja heille sopivin aikavälein.  Palveluun ei liity aikarajausta eikä tavoitteisiin liittyviä tiukkoja kriteereitä. Tukea tarjotaan silloinkin, kun asiakas on elämässään heikoilla.

Kenelle? Nuorille, jotka ovat väliinputoajia ja eri palveluissa keskeyttäneitä.  Nuoret ovat ohjautuneet palveluun paikallisen Mikkelin Ohjaamo-palvelupisteen sekä eri yhteistyötahojen kautta.

Mitä hyötyä? Pitkäjänteisen yksilöohjauksen avulla on tuettu nuorten arjen hallintaa ja rakennettu tulevaisuudensuunnitelmia.

Miten vaikuttaa? Ei vielä tuloksia.

Kenen toteuttama? Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke (SOSKU), Mikkelin osahanke.

 

46 ENNALTAEHKÄISEVÄ HYVINVOINTITYÖ KOULUSSA

Mikä on? Ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä pääasiassa kouluympäristössä. Koululle on suunniteltu hyvinvoinnin vuosikello, jossa taitoja harjoitellaan luokanopettajan/valvojan tunneilla. Työparina ja suunnittelun apuna toimivat Rovaniemen SOSKU-osahankkeen työntekijät, koulupsykologi, koulukuraattori ja erityisopettajat. Jokaisena kouluvuoden kuukautena käydään läpi hyvinvointiin liittyviä teemoja, kuten mielenterveystaidot, elämäntaidot ja sosioemotionaaliset taidot.

Kenelle? Koululaisille. Rantavitikan peruskoulun oppilaat Rovaniemellä.

Mitä hyötyä? Ei vielä tietoa.

Miten vaikuttaa? Ei vielä tietoa.

Kenen toteuttama? Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke (SOSKU), Rovaniemen osahanke.

 

47 TEKEMISTÄ ARKEEN -RYHMÄTOIMINTA

Mikä on? Tekemistä arkeen-ryhmätoiminnassa toimitaan matalalla kynnyksellä.   Asiakkaat luovat ryhmätoimintaan sellaista sisältöä, jolla he saavat tekemistä arkeen. Tekeminen tapahtuu kodin ulkopuolella ja on sosiaalisten taitojen harjoittelua, kehittämistä ja toiminnallisuutta.

Kenelle? Seinäjoen SOSKU-osahankkeen asiakkaille.

Mitä hyötyä? Saatu hyviä kokemuksia. Toiminta on edistänyt osallisuutta.  Asiakkaat ovat tulleet mukaan toimintaan ja sitoutuneet ryhmään.

Kenen toteuttama? Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke (SOSKU), Seinäjoen osahanke.

 

48 OPI OPPIMAAN

Mikä on? Opi oppimaan auttaa aikuisten oppimisvaikeuksiin.  Oppimisvalmiuksia kartoittavan psykologin tutkimuksen ja ryhmäkuntoutuksen mallit on räätälöity paremmin kohderyhmän tarpeita vastaaviksi ja kehitetty uusia työskentelymalleja oppimisvaikeuksien ja valmiuksien arviointiin, oppimisvalmennukseen ja lukikonsultointiin.

Kenelle? Aikuisille ja nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia.

Mitä hyötyä? Auttaa oppimisvaikeuksia kokevia henkilöitä eri elämäntilanteessa. Vaikeuksia koettiin eniten vieraissa kielissä, muistamisessa ja laskemisessa. Oppimisvaikeudet häiritsivät erityisesti tiettyjen aineiden opiskelua ja tiettyjä työtehtäviä. Neljänneksellä asiakkaista oppimisvaikeudet haittasivat työssä selviytymistä ja yleistä elämänhallintaa. Lähes puolet asiakkaista koki oppimisvaikeuksien vaikuttaneen omiin elämänvalintoihin paljon.

Miten vaikuttaa? Oppimisvaikeuksien ja -valmiuksien arviointipalvelu, oppimisvalmennus, ryhmäkurssit, lukikonsultointi auttavat oppimisvaikeuksia kokevia henkilöitä.

 

49 KOGNITIIVISPAINOTTEINEN KUNTOUTUSMALLI MUISTISAIRAILLE

Mikä on? Muistisairaille soveltuva kognitiivispainotteinen, monimuotoinen ja verkkovälitteistä kuntoutusta sisältävä kuntoutusmalli. Tutkimuksellinen kehittäminen tehty Muistiluuri-hankkeessa.

Kenelle? Muistisairaille ja heidän läheisilleen.

Mitä hyötyä? Muistisairaan psyykkinen toimintakyky kohenee. Läheisten jaksaminen paranee.

Miten vaikuttaa? Vaikuttavuustutkimuksella todennettu vaikutukset muistisairaan mielialaan ja läheisten jaksamiseen.

 

50 MUSIIKKIPAINOTTEINEN KUNTOUTUSMALLI MUISTISAIRAILLE

Mikä on? Muistisairaille soveltuva musiikkipainotteinen kuntoutusmalli. Tutkimuksellinen kehittäminen tehty Yhteinen sävel -hankkeessa.

Kenelle? Muistisairaille ja heidän läheisilleen.

Mitä hyötyä? Muistisairaan kognitiivinen ja psyykkinen toimintakyky kohenee.

Miten vaikuttaa? Tutkimuksen perusteella todennettu musiikkipainotteisen monimuotokuntoutuksen positiiviset vaikutukset muistisairaan kognitioon ja psyykeen.

 

51 OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTUSLISTA

Mikä on? Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan suomalainen versio. Tunnistuslista kehitetty Opi Oppimaan -hankkeessa.

Kenelle? Henkilöille, jotka haluavat tunnistaa omia oppimisvaikeuksiaan. Ammattilaisille seulonnan ja puheeksioton väline.

Mitä hyötyä? Oppimisvaikeuksia kokevat henkilöt saavat alustavaa tietoa omista pulmistaan ja voivat hakeutua saamaan apua.  Ammattilaiset saavat tietoa asiakkaansa ongelmista ja voivat ohjata tarkempiin jatkoselvittelyihin.

Miten vaikuttaa? Oppimisvaikeuksien tunnistuslista on levinnyt laajaan käyttöön mm. oppimisvaikeus.fi ja Celian lukihäiriö.fi sivuilla. Ei tutkimustietoa.

 

52 KOMO-KYSELY

Mikä on? KOMO-kysely, joka on kehitetty NUTTU-hankkeessa.

Kenelle? Henkilöille, jotka haluavat kartoittaa erilaisia oppimisvaikeuksiaan tai mielenterveyden pulmiaan. Ammattilaisille oppimisvaikeuksien tai mielenterveyden ongelmien seulonnan ja puheeksioton väline.

Mitä hyötyä? Oppimisvaikeuksia ja/tai mielenterveyden pulmia kokevat saavat alustavaa tietoa omista pulmistaan ja voivat hakeutua saamaan apua. Ammattilaiset saavat alustavaa tietoa asiakkaansa ongelmista ja voivat ohjata tarkempiin jatkoselvittelyihin.

Miten vaikuttaa? Menetelmä on juuri valmistunut, ja tieteellinen tutkimus on vielä kesken. Yhteistyökumppanit ovat kuvanneet kyselyä tarpeelliseksi, ja menetelmä on herättänyt suurta kiinnostusta.

 

53 VERTAISRYHMÄMALLIT OPPIMISVAIKEUKSIIN

Mikä on? Vertaismallit oppimisen vaikeuksia omaaville nuorille aikuisille.  Ammattilaisohjatut vertaisryhmämallit on kehitetty NUTTU-hankkeessa matalan kynnyksen tukimuodoksi.

Kenelle? Oppimisvaikeuksia omaaville nuorille aikuisille.

Mitä hyötyä? Itsetuntemus, toiveikkuus sekä tietämys omista oppimisvaikeuksista ja vahvuuksista sekä siitä, mihin ne omassa elämässä ja käyttäytymisessä vaikuttavat, on lisääntynyt. Oppimisvaikeuksia omaavat nuoret aikuiset ovat mm. lukeneet ja kirjoittaneet aiempaa enemmän.

Miten vaikuttaa? Muutokset on todettu systemaattisten palautteiden perusteella. Ryhmään osallistuneiden yleisarvosana on 9,1.

 

54 VERTAISMALLIT OPPIMISEN JA MIELENTERVEYDEN PULMIIN

Mikä on? Vertaismallit oppimisen vaikeuksia omaaville ja mielenterveyden pulmia kokeville nuorille aikuisille. Ammattilaisohjatut vertaisryhmämallit on kehitetty NUTTU-hankkeessa matalan kynnyksen tukimuodoksi.

Kenelle? Oppimisvaikeuksia ja mielenterveyden pulmia omaaville nuorille aikuisille.

Mitä hyötyä? Itsetuntemus, toiveikkuus sekä tietämys omista oppimisvaikeuksista ja vahvuuksista sekä siitä, mihin ne elämässä ja käyttäytymisessä vaikuttavat, on lisääntynyt.

Miten vaikuttaa? Muutokset todettu systemaattisten palautteiden perusteella. Ryhmään osallistuneiden yleisarvosana on 8,5.

 

55 YKSILÖKUNTOUTUSMALLI LUKIVAIKEUKSIIN

Mikä on? Lukivaikeuksiin soveltuva lyhyt neuropsykologinen yksilökuntoutusmalli.  Malli on kehitetty Luki-hankkeessa.

Kenelle? Lukivaikeuksia omaaville nuorille aikuisille.

Mitä hyötyä? Lukivaikeuden aiheuttama haitta opiskelussa, työssä tai niihin pääsemisessä lievittyy. Nuori aikuinen oppii uusia tapoja vaikeuksien kanssa selviytymiseen. Itsetunto ja selviytymiskeinot vahvistuvat.

Miten vaikuttaa? Positiiviset vaikutukset todennettu satunnaistetulla ja kontrolloidulla vaikuttavuustutkimuksella.

 

56 RYHMÄKUNTOUTUSMALLI LUKIVAIKEUKSIIN

Mikä on? Lukivaikeuksiin soveltuva lyhyt neuropsykologinen ryhmäkuntoutusmalli. Malli on kehitetty Luki-hankkeessa.

Kenelle? Lukivaikeuksia omaaville nuorille aikuisille.

Mitä hyötyä? Lukivaikeuden aiheuttama haitta opiskeluissa, työssä tai niihin pääsemisessä lievittyy. Nuori aikuinen oppii uusia tapoja vaikeuksien kanssa selviytymiseen.  Itsetunto ja selviytymiskeinot vahvistuvat. Ryhmästä saa vertaistukea.

Miten vaikuttaa? Positiiviset vaikutukset todennettu satunnaistetulla ja kontrolloidulla vaikuttavuustutkimuksella.

 

57 LUKIVAIKEUKSIEN KUNTOUTUSMATERIAALIT

Mikä on? Lukivaikeuden neuropsykologiseen kuntoutukseen soveltuvat materiaalit, jotka on tuotettu Luki-hankkeessa.

Kenelle? Lukivaikeusasiakkaita kuntouttaville neuropsykologeille.

Mitä hyötyä? Lukivaikeuksia omaavat saavat kohdennettua ja vaikuttavaksi todettua kuntoutusta.

Miten vaikuttaa? Materiaalia levitetään neuropsykologien käyttöön vuoden 2017 aikana. Tutkimuksen perusteella toimivaksi todettu materiaali lisää panostusta lukivaikeuden kuntoutukseen.

 

58 OPPIMISVAIKEUKSIEN TIETOPORTAALI

Mikä on? Oppimisvaikeus.fi tietoportaali.

Kenelle? Henkilöille, jotka tarvitsevat tietoa omista, läheistensä tai asiakkaidensa oppimisvaikeuksista.

Mitä hyötyä? Tieto oppimisvaikeuksista, niiden ilmenemismuodosta ja vaikutuksista toiminta-, opiskelu- ja työkykyyn lisääntyy. Tieto tukimuodoista lisääntyy.

Miten vaikuttaa? Portaalin tarjoama tieto parantaa oppimisvaikeuksien tunnistamista sekä palveluihin ohjautumista. Käyttäjäkyselytieto.

 

59 OPPIMISKAHVILA-KONSEPTI

Mikä on? Oppimiskahvila-konsepti tiedonkäsittelyn ja oppimisen haasteisiin.

Kenelle? Kaikille tiedonkäsittelystä ja oppimisesta sekä niihin liittyvistä haasteista kiinnostuneille.

Mitä hyötyä? Tieto tiedonkäsittelystä ja oppimisesta sekä niihin liittyvien pulmien ilmenemismuodoista ja vaikutuksista toiminta-, opiskelu- ja työkykyyn lisääntyy. Tieto tukimuodoista lisääntyy.

Miten vaikuttaa? Ei vielä tutkimustietoa. Käyttäjäkysely tehdään vuoden 2017 aikana.

 

60 YKSILÖLLINEN OPPIMISVALMENNUSMALLI

Mikä on? Oppimisvaikeuksiin soveltuva yksilöllinen oppimisvalmennusmalli. Malli on kehitetty Opi Oppimaan -hankkeessa.

Kenelle? Aikuisille, joilla on kehityksellisiä oppimisvaikeuksia.

Mitä hyötyä? Oppimisvaikeuksien aiheuttama haitta opiskelussa, työssä tai niihin pääsemisessä lievittyy. Antaa uusia toimintatapoja vaikeuksien kanssa selviytymiseen.  Itsetunto ja selviytymiskeinot vahvistuvat.

Miten vaikuttaa? Asiakkailta kerätyn seurantatiedon perusteella suurin osa (81 %) koki vaikutukset omaan elämäntilanteeseensa myönteisiksi. Positiiviset vaikutukset näkyivät mm. opiskelujen aloittamisessa, loppuun saattamisessa, siirtymisessä työelämään, muutoksissa työnkuvassa sekä työssä jaksamisessa. Kielteisiä vaikutuksia ei ollut.

 

61 RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUSMALLI OPPIMISVAIKEUKSIIN

Mikä on? Oppimisvaikeuksiin soveltuva ryhmämuotoinen kuntoutusmalli. Malli on kehitetty Opi Oppimaan -hankkeessa.

Kenelle? Aikuisille, joilla on kehityksellisiä oppimisvaikeuksia.

Mitä hyötyä? Oppimisvaikeuksien aiheuttama haitta opiskeluissa, työssä tai niihin pääsemisessä lievittyy. Antaa uusia toimintatapoja vaikeuksien kanssa selviytymiseen.  Itsetunto ja selviytymiskeinot vahvistuvat. Ryhmästä saa vertaistukea.

Miten vaikuttaa? Asiakkailta kerätyn seurantatiedon perusteella suurin osa (81 %) koki palveluihin osallistumisella olleen myönteistä vaikutusta omaan elämäntilanteeseensa. Positiiviset vaikutukset näkyivät mm. opiskelujen aloittamisessa, loppuun saattamisessa, siirtymisessä työelämään, muutoksissa työnkuvassa sekä työssä jaksamisessa. Kielteisiä vaikutuksia ei ollut.

 

62 LUKIKONSULTTI

Mikä on? Lukikonsultti on oppimisvaikeuksiin liittyvä palveluohjauksen toimintamalli, joka on kehitetty Opi Oppimaan –hankkeessa.

Kenelle? Aikuisille, joilla on kehityksellisiä oppimisvaikeuksia. Ammattilaisille, joiden asiakkailla on oppimisvaikeuksia.

Mitä hyötyä? Tietoa oppimisvaikeuksiin liittyvistä palveluista sekä apuvälineistä. Tärkeimpänä hyötynä asiakkaat pitävät tietoa oppimisvaikeuksista, tutkimuksiin ohjaamista sekä neuvontaa ongelmatilanteissa.

Miten vaikuttaa? Asiakkailta kerätyn palautetiedon perusteella lukikonsultin kaltainen palvelu on koettu tarpeelliseksi.

 

63 OPAS OPPIMISVAIKEUKSIIN

Mikä on? Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet. Moniammatillinen ohjaus ja tuki – opas. Opas on tehty OPH:n Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki – hankkeessa.

Kenelle? Opetustoimen henkilöstölle sekä oppilaan ohjaukseen osallistuville henkilöille.

Mitä hyötyä? Tutkimukseen ja kehittämisprojektien hyviin kokemuksiin perustuvaa tietoa ja ohjauskäytäntöjä nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksista.

Miten vaikuttaa? Ei tutkimustietoa

 

64 KOULUTUKSEN LÄPÄISYN TEHOSTAMINEN

Mikä on? Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden koulutuksen läpäisyn tehostaminen.  Psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointimenetelmä POINT ja suunnitelmallinen ohjauksen toimintamalli on kehitetty HELMI-hankkeessa.

Kenelle? Erityisen tuen tarpeessa oleville ammatillisten oppilaitosten oppilaille sekä heitä ohjaaville opettajille.

Mitä hyötyä? Kuntoutussäätiön kehittämä POINT-arviointimenetelmä auttaa opettajia tunnistamaan opiskelijan psykososiaalisia tuen tarpeita, keskeyttämisen riskejä ja ottamaan opiskelijan vaikeudet puheeksi ohjaustilanteessa.

Miten vaikuttaa? Ohjauksen toimintamallin avulla erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden osallisuus ja aktiivisuus opintopolkunsa suunnittelussa ja toteuttamisessa lisääntyy, opintojen keskeyttäminen vähenee ja yhä useampi nuori saa toisen asteen koulutuksen.

 

65 SPIRAL-LAUTAPELI

Mikä on? Kuntoutustavoitteita sujuvoittava ICF-pohjainen Spiral-lautapeli. Peli on kehitetty Tulevaisuus pelissä -hankkeessa.

Kenelle? Kuntoutusasiakkaille ja kuntoutusta toteuttaville ammattilaisille.

Mitä hyötyä? Tarjoaa konkreettisen välineen usein haasteelliseksi koettuun tavoitetyöskentelyyn. Asiakaslähtöisyys ja kuntoutukseen sitoutuminen lisääntyvät, kun kuntoutuja löytää kuntoutustavoitteensa sujuvasti ja omaehtoisesti.

Miten vaikuttaa? Mielenterveyskuntoutujien ja autismikirjon häiriöitä omaavien nuorten kohderyhmissä toteutetun arviointitutkimuksen mukaan Spiral-pelin avulla kuntoutustavoitteet löytyivät sujuvammin kuin tavanomaisissa tavoitteenasettamiskäytännöissä.

 

66 KUNTOUTUSRYHMÄN KOHERENSSIN ARVIOINTIMENETELMÄ

Mikä on? Kuntoutusryhmän koherenssin arviointimenetelmä.

Kenelle? Kuntoutuksen ja ryhmäinterventioiden parissa työskenteleville ammattilaisille.

Mitä hyötyä? Kuntoutusryhmän koherenssin arviointiin kehitetty menetelmä soveltuu hyvin kuntoutus-ryhmän sisäisen ilmapiirin ja yhteistyön sujuvuuden arviointiin.

Miten vaikuttaa? Arviointimenetelmän avulla voidaan seurata ryhmäkoherenssin muodostumista ja tarvittaessa tukea sen vahvistumista ja sitä kautta kuntoutuksen tuloksellisuutta.

 

67 SYDÄNKUNTOUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN SEURANTATUTKIMUS

Mikä on? Sydänkuntoutuksen tuloksellisuuden kontrolloitu seurantatutkimus.

Kenelle? Sepelvaltimotautipotilaille ja valtimotaudin riskissä oleville henkilöille. Sydänkuntoutuksesta vastaaville ammattilaisille.

Mitä hyötyä? Avokuntoutus on yhtä tuloksellista kuin laitoskuntoutus. Jo lyhyellä terveysneuvonnalla voidaan vaikuttaa valtimotaudin riskissä oleviin henkilöihin. Iäkkäille räätälöidyllä sydänkuntoutusohjelmalla voidaan vähentää sepelvaltimotautipotilaiden valtimotaudin riskitekijöitä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden fyysisen toimintakyvyn kohentaminen ja säilyttäminen on tärkeää.

Miten vaikuttaa? Sydänkuntoutus voidaan toteuttaa kustannusvaikuttavasti avokuntoutuksena. Valtimotaudin riskissä olevat potilaat voidaan ohjata terveempien elintapojen pariin myös lyhyellä elintapa-interventiolla. Iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden sydänkuntoutus on tuloksellista.

 

68 NAISTEN SYDÄNTERVEYDEN EDISTÄMINEN

Mikä on? Naisten sydänterveyden edistäminen terveysneuvonnan ja varhaiskuntoutuksen keinoin.

Kenelle? Sepelvaltimotautipotilaille ja valtimotaudin riskissä oleville henkilöille. Sydänkuntoutuksesta vastaaville ammattilaisille.

Mitä hyötyä? Jo lyhyellä terveysneuvonnalla voidaan vaikuttaa valtimotaudin riskissä oleviin henkilöihin.

Miten vaikuttaa? Valtimotaudin riskissä olevat potilaat voidaan ohjata terveempien elintapojen pariin myös lyhyellä elintapa-interventiolla. Sydänkuntoutus voidaan toteuttaa kustannusvaikuttavasti avokuntoutuksena.

 

69 YLI 60-VUOTIAIDEN SYDÄNSAIRAIDEN AVOKUNTOUTUS

Mikä on? Yli 60-vuotiaiden sepelvaltimotautia sairastavien avokuntoutuksen kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi, jotka on kehitetty Sydän 60+ -hankkeessa.

Kenelle? Sepelvaltimotautipotilaille ja valtimotaudin riskissä oleville henkilöille. Sydänkuntoutuksesta vastaaville ammattilaisille.

Mitä hyötyä? Iäkkäille räätälöidyllä sydänkuntoutusohjelmalla voidaan vähentää sepelvaltimotautipotilaiden valtimotaudin riskitekijöitä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden fyysisen toimintakyvyn kohentaminen ja säilyttäminen on tärkeää. Avokuntoutus on yhtä tuloksellista kuin laitoskuntoutus. Jo lyhyellä terveysneuvonnalla voidaan vaikuttaa valtimotaudin riskissä oleviin henkilöihin.

Miten vaikuttaa? Iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden sydänkuntoutus on tuloksellista. Sydänkuntoutus voidaan toteuttaa kustannusvaikuttavasti avokuntoutuksena. Valtimotaudin riskissä olevat potilaat voidaan ohjata terveempien elintapojen pariin myös lyhyellä elintapa-interventiolla.

 

70 AVOKUNTOTUSMALLI SYÖPÄÄ SAIRASTAVILLE

Mikä on? Avokuntoutusmallin kehittäminen rinta- ja eturauhassyöpää sairastaville.

Kenelle? Syöpään sairastuneille henkilöille ja heidän omaisilleen. Syöpäkuntoutuksesta vastaaville ammattilaisille ja hoitohenkilökunnalle.

Mitä hyötyä? Rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaille räätälöidyllä avokuntoutuksella voidaan kohentaa heidän fyysistä toimintakykyään ja psyykkistä hyvinvointiaan.

Miten vaikuttaa? Rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaiden avokuntoutus on toimivaa ja vaikuttavaa. Työikäisen syöpäpotilaan työhön paluun todennäköisyys kasvaa.

 

71 SOPEUTUSVALMENNUSTOIMINTA

Mikä on? Järjestöjen sopeutusvalmennustoiminnan kehittäminen. Tehty yhteistyössä Sydänliiton ja Syöpäjärjestöjen kanssa.

Kenelle? Järjestöjen toimijoille.

Mitä hyötyä? Tulosten avulla voidaan kehittää sopeutusvalmennuskurssien toimivuutta ja tulosten selvittämistä edesauttavia arviointimenetelmiä.

Miten vaikuttaa? Järjestöjen tarjoamasta sopeutusvalmennuksesta tulee tuloksellisempaa ja vaikuttavampaa.

 

72 KOHTUUTTOMAT-HANKE

Mikä on?  Yhteisöpohjainen, alkoholin käytön vähentämisen toimintamalli, joka yhteiskehitetään Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien alkoholikäytön yhteisölähtöinen vähentäminen -hankkeessa. Toimintamallia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti.

Kenelle? Työttömille ja työvoiman ulkopuolella oleville.  Kohderyhmä tuottaa itse tietoa käyttämiensä palveluiden vuorovaikutustilanteisiin alkoholinkäytön vähentämisestä.

Mitä hyötyä? Yhteisölähtöisen ehkäisevän päihdetyön hyvät käytännöt.

Miten vaikuttaa? Selkeä toimintamalli, miten ehkäisevää päihdetyötä voidaan toteuttaa tai miksi ei pidä toteuttaa.

 

73 ASKEL – NUORTEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUS/KELA

Mikä on? ASKEL on Kelan kustantama kuntoutuskurssi. Ryhmämuotoinen, säännöllisesti kokoontuva kuntoutusmuoto. Moniammatillinen työryhmä.

Kenelle? 16–30-vuotiaille Etelä-Suomen alueen nuorille. Kurssi on tarkoitettu niille, joille on diagnosoitu masennus-, paniikki- tai ahdistuneisuushäiriö. Kurssille voi osallistua opiskelija, työtön, työelämässä tai työelämään palaamassa oleva.

Mitä hyötyä? ASKEL-kuntoutuskurssit tukevat masennuksesta, paniikkihäiriöstä tai ahdistuneisuudesta toipumista ja auttavat ehkäisemään sairauden uusiutumista. Kurssilta saa apua asiantuntijoilta ja vertaistukea samassa tilanteessa olevilta nuorilta.

Miten vaikuttaa? Tavoitteena on itsetuntemuksen ja -arvostuksen vahvistaminen, omien arvojen ja valintojen pohtiminen, sosiaalisten valmiuksien vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen.  Opintoihin tai työhön siirtyminen / jatkaminen.

 

74 HYVINVOINTIANALYYSI

Mikä on? Yksilöllinen hyvinvoinnin analyysi ennen varsinaisen kuntoutuksen alkua, jotta kuntoutus voidaan kohdentaa oikein. Hyvinvointianalyysia on kokeiltu Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 1 ja 2 vaiheissa ja sen on nyt pääperiaatteissaan käytössä Kelan Kiila-kuntoutuksessa nimellä ”kuntoutujan tilanteen arviointi”. Kuntoutujan tilanteen arviointiin sisältyy pakollisena yksi avopäivä ja yksi käyntikerta.

Kenelle? Akateemisille pätkätyöläisille. Niille Kiila-kuntoutukseen osallistuville eli työssä oleville alle 67-vuotiaille henkilöille, joiden työkykyä heikentää sairaus, jonka arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen.

Mitä hyötyä? Hyvinvointianalyysin avulla kuntoutukseen valikoituu kuntoutusta tarvitsevia henkilöitä. Hyvinvointianalyysi toimii myös kuntoutuksellisena mini-interventiona. Kehittämishankevaiheessa hyvinvointianalyysiin osallistuneet ilmoittivat kiinnittävänsä hyvinvointianalyysin käytyään aiempaa enemmän huomiota palautumiseensa.

Miten vaikuttaa? Nostaa esiin kuntoutujan yksilölliset tarpeet, työpaikan tarpeet ja kehittämiskohteet. Muodostetaan yhteinen näkemys keskeisistä ongelmista ja niihin puuttumisen tavoista.

 

75 SYKE – SYDÄNKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Mikä on? Kolme sydäninfarktipotilaiden kuntoutusmallia, laitoskuntoutus, avokuntoutus ja polikliininen seuranta.

Kenelle? Sydäninfarktipotilaille.

Mitä hyötyä? Tutkimukseen osallistuneet olivat kuntoutuneet hyvin. Kuntoutusta kehitettäessä on syytä kiinnittää huomiota myös psyykkisten tekijöiden suhteen riskiryhmään kuuluvien potilaiden varhaiseen löytämiseen sekä psykososiaalisten interventioiden laatuun.

Miten vaikuttaa? Kuntoutussäätiö on ollut mukana vuosikymmeniä kestäneessä sepelvaltimotauti- ja sydäninfarktipotilaiden kuntoutuksen kehittämisessä ja palvelutoiminnassa.

 

76 MONIAMMATILLISUUDEN TUOMINEN KUNTOUTUKSEEN

Mikä on? Varhaisen moniammatillisen ja monitieteisen kuntoutustarpeen arvioinnin käytännön kehittäminen.

Kenelle? Suomalaiselle kuntoutusjärjestelmälle ja kuntoutujalle.

Mitä hyötyä? Käytäntö on jatkunut pitkään esimerkiksi kuntoutustutkimuksissa. Kuntoutustarvetta on tarkasteltu aiempaa monipuolisemmin.

Miten vaikuttaa? Moniammatilliset tiimit ovat vakiintuneet osaksi suomalaista kuntoutuksen kenttää.

 

77 ORGANISAATIOIDEN YHTEISTOIMINTA KUNTOUTUKSESSA JA SEN KEHITTÄMINEN

Mikä on? Organisaatioiden yhteistoimintaa kuntoutuksessa on kehitetty mm. Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeissa. Työhönkuntoutusmalli edellyttää monitahoista ja suunnitelmallista yhteistyötä kuntoutuksen eri vaiheissa.

Kenelle? Työpaikoille, kuntoutuksen palveluntuottajille, työterveyshuolloille.

Mitä hyötyä? Kehittämishankkeessa kokeiltu tiivis yhteistyö ja yhteistoiminta työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja kuntoutuksen palveluntuottajan välillä on edesauttanut hankkeessa kokeillun kuntoutusmallin tuloksellisuutta.

Miten vaikuttaa? Parhaimmillaan yhteistoiminnassa syntyy riittävä luottamus ja totuttuja toimijarajoja ylittävä vuorovaikutus eri toimijoiden välille. Yhteistyöfoorumeilla uskaltaudutaan neuvottelemaan ja sitoudutaan yhteistoimijuuteen. Kuntoutujat ovat kokeneet saaneensa riittävästi tietoa ja pystyneensä vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon.

 

78 PSYKOTERAPEUTTIEN TOIMINNAN SELVITTÄMINEN

Mikä on? Ajantasainen tieto Suomessa tuotetuista psykoterapiapalveluista kyselyn avulla. Kelan tutkimusosaston ja Kuntoutussäätiön yhteystyönä toteutettiin kyselytutkimus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikkiin) listatuille psykoterapeuteille.

Tavoitteena oli selvittää psykoterapeuttien ammatillista ja psykoterapeuttista menetelmäkoulutusta,  psykoterapiapalvelujen  tuottamistapaa, niiden rahoitusta, palveluihin ohjaamista ja palvelujen käyttäjiä sekä psykoterapiapalvelujen ja niiden järjestämiseen liittyvää alueellista jakautumista. Lisäksi tarkasteltiin psykoterapeuttien näkemyksiä psykoterapian ja muun mielenterveyskuntoutuksen välisestä suhteesta sekä psykoterapiapalvelujen kehittämisestä.

Kenelle? Psykoterapiapalveluiden kanssa työskenteleville.

Mitä hyötyä? Tietoa Suomessa aktiivisesti toimivista psykoterapeuteista.

Miten vaikuttaa? Ajantasainen tieto Suomessa tuotetuista psykoterapiapalveluista edesauttaa mielenterveyden häiriöiden asettamaan haasteeseen vastaamista.

 

79 YHTEINEN SÄVEL -OHJELMAT MUISTISAIRAILLE

Mikä on?  Musiikki- ja kielelliskognitiiviset kuvapuhelinavusteiset harjoitusohjelmat ja ryhmäohjaus muistisairaiden kuntoutuksessa. Musiikkiterapeuttisilla ja kielellis-kognitiivisilla kuntoutusohjelmilla sekä tablet-tietokoneella käytettävillä kuvapuheluilla tuetaan muistisairaan hyvinvointia ja kielelliskognitiivisia taitoja.

Kenelle? Muistisairaille ja heidän omaisilleen.

Mitä hyötyä? Musiikillisia menetelmiä sisältävä monimenetelmällinen kuntoutus voi olla hyödyllistä kielellisen työmuistin kohentamisessa ja mielialaoireiden lievittämisessä dementioiden yhteydessä. Itsenäinen tablet-tietokoneella tapahtuva harjoittelu voi kohentaa tarkkaavaisuutta ja visuaalista prosessointinopeutta sekä ylläpitää toiminnan ohjauksen tasoa.

Miten vaikuttaa? Hankkeessa kehitetty monimuotoinen kuntoutus tukee muistisairaiden henkilöiden kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Lisäksi se tukee muistisairaiden läheisten jaksamista ja vähentää heidän kokemaansa kuormittuneisuutta.

 

80 AVOIN KIELIKAHVILA

Mikä? Matalan kynnyksen kielikahvilapalvelu. Tilaisuudet ovat vapaamuotoisia ja niissä keskustellaan aiheista, joista osallistujat haluavat puhua. Kielikahviloissa saa neuvoa ja opastusta mistä aiheesta vain. Kielikahviloita ei rajata tai suunnitella etukäteen, vaan ne muotoutuvat itsestään sen mukaan keitä on paikalla ja kuinka hyvin he osaavat suomea.

Kenelle? Avoin kaikille. Kuka tahansa voi osallistua.

Mitä hyötyä? Palvelu on tärkeä maahanmuuttajille, joilla on vähäiset kontaktit suomalaisiin.  Kielikahviloissa ei keskitytä sanalistojen tankkaamiseen ja kielioppisääntöjen ulkoa opetteluun, vaan käytännön kieleen, jota tarvitaan arkipäivän elämässä. Aiheet liittyvät usein työelämään ja suomalaiseen kulttuuriin. Kielikahvilatoiminnassa pyritään vahvistamaan osallistujien yhteiskunnallista osallisuutta ja työelämätaitoja.

Miten vaikuttaa? Kielitaitoa vahvistamalla maahanmuuttajat parantavat mahdollisuuksiaan pärjätä Suomessa. Lisäksi toiminta tarjoaa yhden väylän saada kontakteja suomalaisiin.

 

81 NEULEKAHVILA

Mikä on? Yhteisöllinen kahvila Muodossa kerran viikossa kokoontuva kerho, jossa tehdään hyväntekeväisyyteen käsitöitä (esim. keskosten turvalonkerot) ja vaihdetaan samalla kuulumisia.

Kenelle? Kuka vaan voi osallistua, konkari tai jo oppinut.

Mitä hyötyä? Kädentaidoista voi tulla mukava harrastus ja uusia ystäviä tai tuttavia saattaa kohdata. Mukava ympäristö vaihtaa kuulumisia ja opetella uutta. Käsitöitä myydään nykyään paljon, eli ansainnan mahdollisuus osaajalle.

Miten vaikuttaa? Hyväntekeminen todistetusti lisää omaakin onnellisuutta.

 

82 AARIN YHTEISÖVILJELY

Mikä on? Kuntoutussäätiön oma viljelypalsta, jolla on mahdollista harjoitella yhdessä maan muokkausta, istuttamista, sadonkorjuuta ja mahdollisesti sen edelleen myymistä.

Kenelle? Omavaraistaloudesta ja osuuskuntamallista kiinnostuneille tai ihan muuten vaan maan möyrimisestä kiinnostuneille.

Mitä hyötyä? Viljelyn alkeet haltuun, saa kokeilla miltä viljeleminen tuntuu ja pääsee nauttimaan itse kasvattamastaan sadosta.

Miten vaikuttaa? Luonnossa oleskelu laskee stressitasoja ja parantaa vastustuskykyä. Mahdollisuus miettiä oman osuuskunnan perustamista.

 

 


Sisältö päivitetty 20.12.2017