Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma on henkilön kuntoutumisen kokonaisjärjestelyjen tueksi laadittu kirjallinen, usein lakisääteinen asiakirja, jossa sisältää kuntoutustutkimuksen ja kuntoutujan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päätetyt tarpeelliset toimenpiteet.

Kuntoutussuunnitelma laaditaan kuntoutujan kanssa tai kuntoutujan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Kuntoutussuunnitelma tulee tehdä mahdollisimman varhain, jotta kuntoutuksella voidaan parantaa kuntoutujan tilannetta.

Vastuu kuntoutussuunnitelman tekemisestä on hoitavalla lääkärillä. Usein apuna on moniammatillinen työryhmä, johon voi kuulua psykologi, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, erikoisalan lääkäri, toimintaterapeutti tai muu työntekijä.

 

Kuntoutussuunnitelman rakenne

Kelan asiantuntijalääkäri Paavo Rissanen on luonnostellut kuntoutussuunnitelmalle yleisen rungon, jota voidaan soveltaa eri tilanteisiin:

1. Kuntoutussuunnitelman laatija(t)

2. Asiakastiedot (kuka, yhteystiedot, läheiset, sosiaalinen tilanne)

3. Kuntoutustarpeen arviointi
– Kliiniset sairaustiedot: kuvaus, luonne, muutosten laajuus, lääketieteellinen haitta
– Hoitosuunnitelma
– Toimintakyvyn kuvaus: liikkuminen, liikkeet, perustoiminnat, kommunikointikyky, työssä selviytyminen, mieliala, persoonallisuus, psyykkiset voimavarat, omat käsitykset
– Toiminnallinen haitta: perus- ja muiden sairauksien vaikutus toimintakykyyn
– Sosiaalinen tilanne: kotiasiat, harrastukset, työilmapiiri

4. Kuntoutustavoitteet: osa ja lopputavoite, säädösten edellyttämät, tavoiterealismi

5. Toimenpiteet tavoitteiden suuntaan
– Toteuttaja, toteutustapa, ajoitus ja rahoitus
– Ohjaus, neuvonta ja yhteistyö: kuntoutuja, perhe, palvelut, järjestelmät, työpaikka
– Terapiat: mm. fysio-, puhe- ja toimintaterapia
– Kuntoutusjaksot: avo- ja laitospalvelut
– Tilanteen mukainen kuntoutus: kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, apuvälinepalvelut
– Erityistarpeet: ammatilliset toimenpiteet tai kuntoutus, työpaikan muutokset

6. Sosiaaliturva ja -palvelut
– Sosiaaliturva: lääkekorvaukset, päiväraha, kuntoutusraha tai -tuki, vammaisetuudet

7. Kuntoutumisen seuranta
– Toteutus: miten?
– Vastuuhenkilö(t)
– Aikataulu: milloin?

8. Yhteydenpito

Lähde: Rissanen Paavo.  Kuntoutussuunnitelma. Kirjassa Kuntoutus. Duodecim (2008)

 

Kuntoutussuunnitelmaa edellytetään lainsäädännössä

Kuntoutussuunnitelman teko on monien lakien asettama velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa kuntoutujan oikeuksien ja tasavertaisen kohtelun nimissä. Kuntoutussuunnitelma tehdään kirjallisesti.

Suunnitelma voi olla kirjattuna esim.
– Terveydenhuollon omaan käyttöön sairauskertomuslehdelle
– Sosiaalitoimessa palvelusuunnittelulomakkeeseen
– Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelma tulee laatia Kelan kuntoutussuunnitelmalomakkeeseen tai B-lääkärinlausuntoon.

 

Lasten ja nuorten kuntoutuksen suunnittelu

Kuntoutuksen suunnittelu voi alkaa jo neuvolaiässä, ja päivähoidossa lapselle voidaan laatia kuntoutussuunnitelma yhteistyössä perheen, päivähoidon ja kuntouttajien kesken. Koulutuksessa pyritään ensisijaisesti integroituun opetukseen.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tehdään kaikille erityisopetuksessa oleville oppilaille. Erityisen tärkeässä asemassa HOJKS on siirtymävaiheessa päivähoidosta kouluun sekä siirryttäessä koulusta ja luokasta toiseen ja jatko-opintoihin. Lapsen tuen tarve on jaettu kolmeen osioon: yleiseen, tehostettuun tai erityiseen tukeen.

 


Sisältö päivitetty 24.08.2016

Jaa sivu!

Tweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Facebook