Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Työterveyshuolto

Työterveyshuollon kuntoutusvastuut perustuvat työterveyslakiin. Toimenpiteitä ovat työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta työterveyshuollossa ja yrityksen toiminnassa.

Työterveyshuollon ennaltaehkäisevään toimintaan sisältyvät mm. työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja näiden perusteella tehdyt toimenpide-ehdotukset sekä työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen.

Lisäksi työyhteisön toimivuuden edistäminen, työkykyä ylläpitävien ja edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus, ensiavun järjestämiseen osallistuminen sekä laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta kuuluvat työterveyshuoltoon.

Työterveyshuoltolaki

Uudistettu työterveyshuoltoasetus korostaa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää roolia. Parhaiten ennaltaehkäisy toteutuu työpaikkojen, työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen yhteistyönä. Pitempien sairauspoissaolojen uhatessa työterveyshuollon yhteydenpito laajenee koskemaan myös erikoissairaanhoitoa ja kuntoutusta.

Asetus hyvän työterveydenhuoltokäytännön periaatteista

 

Työkyvyn tarkastelupisteet: 30–60–90-sääntö

30 päivää: Työnantaja ilmoittaa työntekijän sairauslomasta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on 
jatkunut kuukauden. Työterveyshuollon tiimi selvittää, mistä sairauspoissaolot ovat kertyneet.

60 päivää: Työnantaja hakee sairauspäivärahaa Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Jos sairauspoissaolo jatkuu, lääkäri tekee B-lausunnon 
ja ottaa kantaa kuntoutuksen tarpeeseen.

90 päivää: Lääkäri tekee terveystarkastuksen ja antaa lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Ennen lausunnon tekemistä työterveyshuolto neuvottelee tilanteesta työntekijän ja työnantajan kanssa.

 


Sisältö päivitetty 27.04.2016

Jaa sivu!

Tweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Facebook