Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Kuntoutuspalvelujen yhdenvertaisuus ja oikea-aikaisuus eivät toteudu – kuntoutuksen uudistamiskomitealta 55 kehittämisehdotusta

Suomalainen kuntoutusjärjestelmä toimii monissa tilanteissa hyvin, mutta kuntoutusprosessien hajanaisuus aiheuttaa ongelmia, toteaa kuntoutuksen uudistamista pohtinut komitea. Kuntoutujat eivät saa tarvitsemiaan kuntoutuspalveluja oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Kuntoutujilla ei myöskään ole riittävästi tietoa palvelujen saatavuudesta.


Kuntoutuksen uudistamiskomitea luovutti raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle torstaina 9. marraskuuta.

Komitean loppuraportissa on 55 erilaista kehittämisehdotusta ja niistä valtaosa koskee kuntoutusprosessia ja kuntoutuksen järjestämistä. Näiden lisäksi komitea on tehnyt ehdotuksia, jotka koskevat muun muassa kuntoutukseen liittyviä tietojärjestelmiä, koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä. Komitea ei ole voinut kaikilta osin tehdä yksityiskohtaisia säädösmuutosehdotuksia, koska sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) on vielä kesken. Komitea on ehdotuksissaan yksimielinen.

Komitean mielestä palvelujärjestelmässä tulee parantaa erityisesti kuntoutumisen prosesseja sekä ikääntyneiden ja työttömien mahdollisuuksia kuntoutukseen.

 

Ikääntyville kotiin tuotavia kuntoutuspalveluja

Komitea esittää ikääntyvälle väestölle maakunnallista kotikuntoutuksen toimintamallia. Maakunnallinen toimija arvioi kuntoutustarpeen sekä suunnittelee ja järjestää kuntoutuksen kaikille sitä tarvitseville.

Komitean mielestä kuntoutuksen onnistuminen edellyttää vastuullisen asiakasohjauksen mallia ja selkeää tavoitetta kuntoutukselle. Asiakassuunnitelmaan kootaan asiakkaan kanssa yhteisesti asetetut tavoitteet ja tarvittavat palvelut arkea tukevaksi kokonaisuudeksi. Suunnitelma ohjaa kaikkia asiakkaan palvelukokonaisuudesta vastaavia toimijoita, asiakasta itseään, omaisia ja eri palveluntuottajia.

 

Työttömien kuntoutuspolku nykyistä selkeämmäksi

Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä maakuntien vastuulle siirtyvät sekä työllisyyspalvelut eli kasvupalvelut että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Tässä muutoksessa on mahdollista kehittää työttömien kuntoutusprosessia nykyistä selkeämmäksi. Tutkimusten mukaan työttömyyden pitkittyessä työkyvyttömyyden riski kasvaa. Komitean mielestä pitkään työttömänä olleet henkilöt on otettava huomioon uusia kasvupalveluita järjestettäessä. Lisäksi on tärkeää huolehtia työttömän työnhakijan työkyvystä ja kuntoutuspalvelujen tarvetta on seurattava. Asiakkaan palvelutarpeet on syytä arvioida heti työttömyyden alkaessa ja sen jälkeen säännöllisin välein.

 

Muita kehittämiskohteita

Nykyiset diagnoosilähtöiset arviointimenetelmät eivät anna riittävää pohjaa toiminta- ja työkyvyn arvioinnille, kuntoutustoimenpiteiden toteuttamiseen ja tulosten arviointiin. Komitean näkemyksen mukaan kuntoutuksen vaikuttavuutta on mahdollista mitata paremmin, kun kuntoutuksen tavoitteet on määritelty selkeästi ja käytössä ovat yhtenäiset toiminta- ja työkyvyn mittarit. Kuntoutus- ja asiakastietojärjestelmiä tulee uudistaa siten, että kuntoutuksen tarpeet ja yhtenäinen tiedonkulku varmistetaan. Tämä on komitean mielestä otettava huomioon sote-uudistuksen jatkovalmistelussa.

Maakunnille siirtyisi vastuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon kytkeytyvän lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kela kuitenkin järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja korvaa kuntoutuspsykoterapiaa toistaiseksi, kunnes on päätetty sote-uudistuksen lopullisesta sisällöstä, monikanavarahoituksen uudistamisesta ja kuntoutusta koskevista muutoksenhakujärjestelmistä. Komitea esittää myös maakunnallisia kokeiluja. Järjestämisvastuun siirron edellytysten täyttymistä arvioidaan aikaisintaan 2025, kun on varmistettu maakuntien järjestämisvastuulle tulevien palveluiden toimivuus ja kokeilujen tulokset.

Komitea esittää Kelan ja työeläkelaitosten välisen työnjaon selkeyttämistä kuntoutuksessa. Komitea ehdottaa myös asiakkaita edustavien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen integroimista kuntoutumisprosessiin asiantuntijoina, vertaistukijoina ja kehittäjinä.

Lisäksi ammattikorkeakoulujen muodostaman kuntoutusalan osaamiskeskittymän tulee uudistaa kuntoutusalan koulutusta ja tutkimusta yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Korkeakoulujen tulisi jatkossa ottaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämisessä huomioon toimintakykyä tukevan ja vastuullisen asiakasohjauksen malliin perustuvan työotteen edellyttämät vaatimukset.

Komitea ehdottaa myös erillisen kannustinjärjestelmän luomista. Kannustimien tarve riippuu kuntoutuksen hyötyjen ja kuntouttamatta jättämisen haittojen kohdentumisesta. Komitea ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kehitetään kannustimia, jotka palkitsevat järjestäjiä ja tuottajia laadukkaan, kustannustehokkaan ja kattavan kuntoutuksen toteuttamisesta.

 

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus hallitusohjelmassa

Nykyinen kuntoutuslainsäädäntö koostuu useista eri aikoina säädetyistä palvelu- ja vakuutusjärjestelmien laeista. Kuntoutusjärjestelmän pohja luotiin 1940-luvulla invalidihuoltolain myötä. Vuosikymmenien aikana järjestelmästä on muodostunut hajanainen kokonaisuus, jossa eri toimijoilla saattaa olla päällekkäisiä tehtäviä. Viimeisin kuntoutusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus toteutettiin vuonna 1991.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan hallituskaudella tehdään kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1. syyskuuta 2016 kuntoutuksen uudistamiskomitean. Komiteassa oli laaja edustus ministeriöistä, kuntoutuksen vastuutahoista, työmarkkinajärjestöistä, tutkimuslaitoksista, hallituspuolueista ja kansalaisjärjestöistä.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean työnä oli tehdä ehdotukset uudistetuksi kuntoutusjärjestelmäksi sekä vaadittavista säädösmuutoksista. Komitean työn lähtökohtia olivat asiakaslähtöisyys, kuntoutujan palveluprosessin saumattomuus sekä kuntoutuksen toteutuminen siten, että kuntoutuja selviytyy omassa arjessaan. Kuntoutuksen tulee olla osa asiakkaan hyvinvointipalvelujen kokonaisuutta.

 

Lisätietoja

Kari Välimäki, toimitusjohtaja, komitean puheenjohtaja, p. 050 5599 177, etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi

Sari Miettinen, tutkijayliopettaja, komitean pääsihteeri, p. 050 5763 513, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Outi Antila, ylijohtaja, STM, p. 02951 63164, etunimi.sukunimi@stm.fi

Kirsi Varhila, ylijohtaja, STM, p. 02951 63338, etunimi.sukunimi@stm.fi

 

Tutustu Kuntoutuksen uudistamiskomitean mietintöön Ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi

 

 


Sisältö päivitetty 09.11.2017

Jaa sivu!

Tweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Facebook