Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Mielenterveysbarometri: Työura voi jatkua mielenterveysongelmista huolimatta

Työpaikoilla halutaan tukea mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden työkykyä. Työyhteisöjä tulee valmentaa ottamaan vastaan mielenterveysongelmien vuoksi poissa ollut työkaveri, lisäksi töitä pitää sopeuttaa mielenterveyskuntoutujan tilanteen mukaan. Näin toteaa selvä enemmistö Mielenterveysbarometrin vastaajista.

 

Psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia tehty vain noin puolella työpaikoista

Psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia on toteutettu vain noin puolella työpaikoista. Tuki on useimmiten työn tauotusta, etätöitä ja lyhennettyä työaikaa, hieman harvemmin työtä helpottavien välineiden käyttöä tai työn organisoimista uudelleen. Sen sijaan työssä jaksamiseen liittyviä yleisiä työkyvyn tukitoimia on tehty yhdeksällä kymmenestä työpaikasta. Psyykkistä kuormitusta on kartoitettu ja kuormitustekijöitä on vähennetty tai poistettu noin kahdella työpaikalla kolmesta.

Sosiaalinen tuki on työssäkäyvien mielenterveyskuntoutujien työssä jaksamiselle tärkeää. Paras tuki tulee heidän mukaansa perheeltä, ystäviltä ja muilta läheisiltä, työkavereilta, kuntoutuksesta (lääkkeet, terapia) ja vertaisilta. Mielenterveysammattilaiset painottavat tuen lähteinä kuntoutusta, esimiehen antamaa tukea, työn mukauttamista sekä perheen ja läheisten antamaa tukea.

 

 

Mielenterveysammattilaiset uskovat leimatuksi tulemiseen muita enemmän

Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmiin iskostunut negatiivinen leima on edelleen vahva. Väestöstä lähes viidennes pelkää mielenterveyskuntoutujia: 19 % ei haluaisi kuntoutujia naapurikseen ja 18 %:n mielestä heitä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata.

Kuntoutujista 39 % oli sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi joutuu leimatuksi. Mielenterveysammattilaisista tätä mieltä oli peräti 69 %.

Leima näkyy myös työelämässä. Tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen – tätä pelkäsi vähintään jossain määrin enemmistö kaikista muista vastaajista paitsi työnantajista. Heistä samaa mieltä oli noin puolet.

Erittäin suuri enemmistö uskoo, että lääkkeiden, psykoterapian ja muun tuen avulla mielenterveysongelmia kohdannut voi elää normaalia elämää. Samoin valtaosan mielestä mielenterveyden järkkymisestä ei tarvitse syyttää itseään.

Lue lisää Mielenterveyden keskusliiton sivuilta

 


Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri on selvittänyt mielenterveyskuntoutujien arkeen liittyviä haasteita sekä suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja -kuntoutujista vuodesta 2005. Tämän vuotinen mielenterveysbarometri toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

 

 


Sisältö päivitetty 20.12.2017