Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Pudasjärven Mieli-hankkeessa kototutetaan kohtaamisella: pienillä toiveilla suuri merkitys?

Monen maahanmuuttajan ensimmäisenä toiveena on kantasuomalaisten kohtaaminen. Kuva: Marja-Liisa Hiironen.

Pudasjärvellä sisäministeriön Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston rahoittamassa Mieli-hankkeessa olemme kuntapaikan saaneiden täysi-ikäisten maahanmuuttajien kohtaamisissa havainneet muutamia pieniä asioita, joilla voi meidän kaikkien kannalta olla suuri merkitys kotoutumisen ja kuntoutustarpeen näkökulmista katsottuna.

Mitä nuo pienet, kotoutumista edistävät toiveet sitten ovat?

Monen maahanmuuttajan ensimmäisenä suurena toiveena on kantasuomalaisten kohtaaminen. Tämä toive kumpuaa maahanmuuttajien itsensä sanallistamana halusta oppia suomen kieltä sekä halusta oppia tuntemaan suomalaisia tapoja. He haluavat oppia kieltämme päästäkseen opiskelemaan tai saadakseen työpaikan. Kyse on siis ihan perusasioista, mutta olemmeko me kantasuomalaiset valmiita näin yksinkertaisten perusasioiden toteuttamiseen mielellään pian maahanmuuttajan saavuttua Suomeen?

Muutkin toiveet ovat hyvin konkreettisia ja liittyvät käsillä tekemiseen. Halutaan tehdä lapsuudesta tuttua ruokaa sekä valmistaa pieniä puu- tai käsitöitä jo lapsena tai nuorena opituin menetelmin. Nämä pienet asiat tuottavat valtavasti iloa ja hyvää mieltä. Toisaalta iloa tuottaa myös mahdollisuus tutustua suomalaiseen makumaailmaan ruoanlaiton kautta. Erilaisiin ruoanlaittotapahtumiin osallistujia tuntuu riittävän pilvin pimein kulttuurista kuin kulttuurista. Samalla meille kantasuomalaisille tarjoutuu mahdollisuus yllättää itsemme kokeilemalla uusia makuja ihan uudenlaisessa seurassa. Lastenhoidon järjestäminen toiminnallisten ryhmien ja tapahtuminen ajaksi helpottaa myös usein hyvin haavoittuvassa asemassa olevien kotiäitien osallistumista.

Urheilusta innostuneiden maahanmuuttajien, varsinkin lasten ja nuorten, toiveena on päästä mukaan etenkin joukkuelajeihin ja pallopeleihin. Voimme kysyä itseltämme, otammeko vieraista kulttuureista tulijat mukaan rikastuttamaan suomalaista liikuntakulttuuria? Kaikkien mukaan ottaminen varmasti myös antaa kaikille osapuolille! Yhdessä liikkuminen ja yhteiset pelisäännöt parantavat meidän jokaisen elämänlaatua ja vauhdittavat meidän jokaisen kehitystä.

Paikallisesti huomasimme myös, että pienimuotoinen viljely kiinnostaa monia maahanmuuttajia. Pudasjärvellä Laavu-hankkeessa he ovat innokkaasti osallistuneet laatikkoviljelykokeiluun. Lisäksi suomalaisen luonnon marjat, sienet ja villiyritit kiinnostavat monia maahanmuuttajia. Voi sitä riemua, kun kävimme maahanmuuttajaperheiden kanssa mustikassa! Varsinkin lapset iloitsivat suomalaisesta metsästä, ja perheet saivat ämpäreittäin terveellistä syötävää sekä makuelämyksiä. Miten voisimme auttaa maahanmuuttajia hyödyntämään monia hyvinvointia edistäviä luonnonantimia? Yhdessä on turvallisempi ja mukavampi lähteä metsään!

Miksi nämä toiveet ovat pieniä?

Monet edellä kuvatuista toiveista ja yhteisestä tekemisestä ovat pieniä, koska useinkaan ne eivät vaadi rahaa, enemmänkin halua ja tahtoa toimia niin, että voimme tutustua toisiimme, toistemme kieleen sekä kulttuuriin. Kaikenlaiset rajat ylittävällä yhteistyöllä voimme saada uskomattoman paljon aikaan säästäen samalla resursseja sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan. Nämä rahallisesti pienet toiveet voivat monen maahanmuuttajan ja kantasuomalaisen kannalta olla erittäin arvokkaita, jopa korvaamattomia. Voimme kotouttaa ja auttaa toisiamme kuntoutumisen polulla, jos olemme siihen valmiita. Kotoutuminen voi osaltaan kuntouttaa ja vähentää kuntoutuksen tarvetta, mikä näkyy säästöinä sote-alueiden kukkaroissa ja yhteisessä yhteiskunnassamme.


Teksti

Marja-Liisa Hiironen

Projektipäällikkö

Mieli-hanke



Sisältö päivitetty 26.01.2018

Kommentoi artikkelia