Suomeksi
In English
På svenskaLainsäädäntö
Sosiaalihuoltolaki
Sosiaalinen kuntoutus tuli lakisääteiseksi vuonna 2015 ja se on osa sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisia sosiaalipalveluita.
Sosiaalihuoltolain 17 § Sosiaalinen kuntoutus:
Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.
Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu:
- sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen
- kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen
- valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan
- ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin
- muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kehittäminen ja lisääminen erityisesti nuorten kohdalla on yksi lainsäädännön painopistealueista. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan heidän sijoittumistaan työpaikkaan, työkokeiluun, opiskelupaikkaan, työpajaan, kuntoutuspaikkaan tai ehkäistään näiden keskeyttämistä.
Sosiaalihuoltolaki jättää kunnille tilaa toteuttaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelut tarvelähtöisesti. Sosiaalisen kuntoutuksen välineitä voivat olla esimerkiksi:
- yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö (esimerkiksi kotikäynnit, tuki omien asioiden hoitamisessa, palveluohjaus)
- erilaiset toiminnalliset ryhmät (esimerkiksi arjen taidot, vuorovaikutustaidot, elämänpiirin avartaminen, taidelähtöiset menetelmät, arkiliikunta), vertaistuki
- osallistuminen vapaaehtoistoimintaan
- työtoiminta
- kaikki asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana henkilön kuntoutussuunnitelmaa
Sosiaalisen kuntoutuksen erityisosaamista vaativat asiakastilanteet eivät yleensä parane yksittäisellä toimenpiteellä tai interventiolla. Ne ovat usein syntyneet pitkän ajan kuluessa ja myös niiden korjaaminen vaatii pitkäjänteisyyttä.
Sosiaalisen kuntoutuksen taustalla on ymmärrys kokonaisvaltaisen työskentelyn välttämättömyydestä silloin, kun ongelmat ovat kasautuneet ja pitkittyneet tai kun sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteet ovat välttämättömiä/tarpeellisia henkilön sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.
Sosiaalinen kuntoutus työotteena ja palveluina sisältyy myös Vankeuslakiin (767/5005).
Vankeuslain 6§ Sosiaalinen kuntoutus:
Vankia on tuettava sosiaalisessa kuntoutumisessa ja suhteiden ylläpitämisessä hänen lähiomaisiinsa tai muihin läheisiin sekä asumiseen, työhön, toimeentuloon, sosiaalietuuksiin ja sosiaalipalveluihin liittyvien asioiden hoitamisessa. Sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisessä noudatetaan lisäksi soveltuvin osin, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) annetussa laissa säädetään.
Lisätietoja
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 17 §)
Sosiaalihuoltolain soveltamisopas
THL:n kuntakysely sosiaalihuoltolaista
Vuonna 2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki valtakunnalliseen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeeseen (SOSKU) liittyen kuntakyselyn sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta.
Sosiaalinen kuntoutus määriteltiin käytännön näkökulmasta monella eri tavalla ja useissa kunnissa se on vasta hakemassa muotoaan. Vastaajat kertoivat, että sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu
- asiakkaiden tarpeista lähtevää moniammatillista työtä
- vaikeisiin elämäntilanteisiin paneutumista asiakkaan edun mukaisesti
- palvelutarpeen arviointia
- sosiaalityötä, sosiaaliohjausta ja neuvonta- ja ohjauspalveluita
- arjen ja elämänhallinnan parantamista
- sosiaalisten suhteiden ja tilanteiden tukea
Sosiaalinen kuntoutus kuvattiin yksilöllisenä tukena, ryhmätoimintana,vertaistukena ja erilaisina aktivoinnin toimina, esimerkiksi arkiliikunnan lisäämisenä tai harrastustoimintana. Lisäksi sosiaalisena kuntoutuksena nähtiintyöttömän ja hänen perheensä tukemisena, esimerkiksi erilaisten lomakkeiden täytön ohjauksena, neuvontana ja seurantana sekä taloudellisen tilanteen selvittämisenä ja suunnitteluna.
Yleisimpiä sosiaalisessa kuntoutuksessa käytettäviä työmenetelmiä ovat sosiaalialan ammattilaisten tarjoama tehostettu tuki ja ohjaus, ryhmätoiminta ja sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden edistäminen sekä elämänhallinta ja suoriutuminen arkipäivän toiminnoista. Usein mainittiin myös kuntouttava työtoiminta, työkokeilut, työpajat, vertaistuki ja kotiin vietävät palvelut.
Kuntoutuksen uudistamiskomitea – sosiaalisen kuntoutuksen uudistaminen
Kuntoutuksen uudistamiskomitea
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syyskuussa 2016 komitean valmistelemaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Kuntoutuksen uudistamiskomitea luovutti raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle marraskuussa 2017. Komitean loppuraportissa on yhteensä 55 erilaista kehittämisehdotusta kuntoutuksen kokonaisuuden uudistamiseksi. Niistä valtaosa koskee kuntoutusprosessia (30 ehdotusta) ja kuntoutuksen järjestämistä (17 ehdotusta).
Komitean työskentelyä on raamittanut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus (sote), maakuntauudistus sekä kasvupalvelu-uudistus, jotka tulevat muuttamaan perinpohjaisesti palvelujärjestelmämme rakenteita, toimintamalleja ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kuten komitea loppuraportissa itsekin toteaa, kuntoutuksen järjestämistä ei voida erottaa muusta palvelujen kehittämisestä, ja monien komitean esitysten toimeenpano jääkin riippumaan siitä, miten muissa uudistuksissa edetään.
Sote-palveluihin uusi integroitu toimintakykykuntoutus
Komitea esittää, että sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalinen kuntoutus ja terveydenhuoltolain lääkinnällinen kuntoutus uudistetaan. Uudistuksen avulla niistä muodostetaan integroitu toimintakykykuntoutus, jonka tavoitteena on kokonaisvaltainen asiakkaan toiminta- ja työkyvyn tukeminen ja edistäminen. Tämä esitys tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää maakuntiin uudenlaisia kuntoutuksen malleja, joissa integroidaan asiakkaan palveluprosesseissa terveydenhuollon ja sosiaalityön, erityisesti terveyssosiaalityön toiminta saumattomaksi kokonaisuudeksi.
Sosiaalista kuntoutusta vaikeassa elämäntilanteessa oleville työikäisille
Sosiaalihuoltolain tulevissa säännöksissä säädetään maakuntien vastuulla olevasta sosiaalisesta kuntoutuksesta, joka tulevaisuudessa kohdennetaan erityisesti vaikeassa asemassa oleville työikäisille (esim. päihde- ja mielenterveysongelmat, asunnottomuus, vaikea sosiaalinen syrjäytyminen). Tämä vastaa pitkälti nykyistä käytäntöä kunnissa. Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin perusteella yhdessä asiakkaan kanssa rakennettavaa toiminta- ja palvelukokonaisuutta, jonka tavoitteena on 1) ylläpitää ja vahvistaa asiakkaan toiminta kykyä ja edistää hänen osallisuuttaan; 2) parantaa asiakkaan työelämäedellytyksiä tukemalla hänen kuntoutumistaan silloin, kun asiakas ei vielä kykene sitoutumaan esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan.
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat tarvitsevat usein samanaikaisesti monenlaista (myös muuhun kuntoutukseen läheisesti liittyvää) tukea ja erilaisia palveluja. Peruslähtökohta ja onnistumistekijä sosiaalisessa kuntoutuksessa on riittävä ajan resursointi, toimiva verkostotyö sekä asiakkaan voimavarojen huomioon ottaminen kuntoutumisprosessissa. Usein muutostyön käynnistäminen asiakkaan kanssa on haastavaa, koska ihmisillä on suuri huoli toimeentulostaan: monet joutuvat elämään vuosikausia viimesijaisen toimeentulotuen varassa. Sosiaalisessa kuntoutuksessa olevien toimeentuloturva onkin kysymys, joka kaipaa uudenlaisia ratkaisuja.
Sosiaalityö koordinaattorina
Sosiaalityöllä on keskeinen koordinoiva rooli eri toimijoiden tarjoaman tuen ja palvelujen yhteen sovittajana siten, että voidaan rakentaa toimivia kokonaisuuksia asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi pistemäisten erillispalvelujen sijaan. Mutkikkaiden tilanteiden ratkaisemiseksi on olennaista käynnistää nopeasti sektorirajat ylittävä, joustava yhteistyö, joka kannustaa asiakasta toimijuuteen yhteiskunnassa. Oppilas- ja opiskelijahuollon osalta vastaavalla kuraattorilla on tässä asiassa tärkeä rooli.
Sosiaalihuoltolaki sisältää useita säännöksiä, joilla pyritään varmistamaan, että haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat saavat riittävästi tukea, jotta heille saataisiin annettua heidän tarvitsemansa palvelut. Sosiaalihuoltolain mukaista erityistä tukea koskevien säännösten soveltamista pitää arvioida muun muassa siinä vaiheessa, kun asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja valitaan omatyöntekijä.
Työllistymistä tukevien palvelujen uudistaminen
Myös maakunnan sosiaalihuollon järjestämiä työllistymistä tukevia palveluja (kuntouttava työtoiminta, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta, kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus) koskevaa lainsäädäntöä selkeytetään. Työllistymistä tukevaa toimintaa kehitetään yksilöllisen valmennuspalvelun tyyppiseksi, jonka avulla palveluiden vaikuttavuus lisääntyy. Lainsäädännön uudistyötä valmistellaan parhaillaan STM:ssa.
