Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Uutuuskirjoja

Kuntoutusportti esittelee kiinnostavia kuntoutukseen liittyviä kirjauutuuksia ja opinnäytetöitä. Vinkkaa meille uutuuskirjasta!

 

Masennus

Masennus käsittelee masennustilaan vaikuttavia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä, sairauden tunnistamista, oireita ja kulkua sekä hoitoa ja kuntoutumista.

Eri hoitomuodoista esitellään kattavasti masennuksen lääkehoito ja muut biologiset hoidot, psykoterapiat ja verkkoterapiat sekä taideterapiat. Lisäksi kuvataan liikunnan ja omahoidon merkitystä.

Kirjassa kuvataan masennusta sairastavan henkilön läheisten tilannetta ja avunsaantimahdollisuuksia sekä masennusta sairastavan työelämässä selviytymistä ja sosiaaliturvaa. Masennusta tarkastellaan myös inhimillisen kokemuksen ja väestössä esiintyvien asenteiden näkökulmasta.

Masennus
Olli Kampman, Tarja Heiskanen, Matti Holi, Matti O. Huttunen, Jyrki Tuulari (toim.)

1. painos , 432 sivua
Helsinki: Duodecim

 

Lääkäriprofessio – professionaalisuus lääkärin työssä

Lääkäriprofessio-kirjan kirjoittajat pohtivat, kuinka lääkärin professionaalisuus olisi muotoiltava nykyään, kun terveydenhuoltojärjestelmä on – yhteiskunnan tavoin – yhä kiihtyvämmässä muutoksen tilassa.

Lääkäriprofessio-kirja on opas lääkäriprofession ja lääkärien professionaalisuuteen liittyvien kysymysten ja ongelmien tarkasteluun ja keskustelun virittäjäksi koko lääkärikunnalle. Kirjan toivotaan tavoittavan erityisesti nuoremman lääkärisukupolven, jonka tehtävä on kehittää lääkäriprofessiota ja säilyttää sen perinteet niin, että ne vastaavat entistä paremmin myös tuleviin haasteisiin.

Lääkäriprofessio – professionaalisuus lääkärin työssä
Amos Pasternack, Raimo Puustinen, Jaana Hallamaa (toim.)
1. painos 2017, 178 sivua
Helsinki: Duodecim
Kirjan sisällysluetteloon

 

 

Fysioterapeutin käsikirja

Fysioterapeutin käsikirja on tarkoitettu alan opiskelijoille sekä jo ammatissa toimiville. Kirjassa on kattavasti perusteet fysioterapian tehokkaaseen ja turvalliseen toteuttamiseen.

Julkaisu sisältää anatomian, tautiopin ja fysioterapian keskeisimmät tiedot yleisimpien fysioterapiassa hoidettavien diagnoosien osalta. Lisäksi materiaalissa on tarvittavat viittaukset Käypä hoito -suosituksiin.

Kauranen, Kari: Fysioterapeutin käsikirja
Helsinki: Sanoma Pro Oy, 2017. 677 sivua.

 

 

Sydämeen tatuoitu

Marja Korhonen oli 42-vuotias, kun hän sai aivorunkotukoksen. Pahaa hoitovirhettä seurasi niin sanottu locked-in-syndrooma eli neliraajahalvaus ja puhekyvyn menetys. Taistelustaan kuoleman rajalta omaan kotiin hän kertoi esikoiskirjassaan Häivähdyksiä – erityinen elämäni (2014).

Nyt Marja kertoo, mitä kirjan huikea menestys ja tuhannet lukijakontaktit ovat tuoneet hänen elämäänsä. Esiintymisiä ja haastatteluja, oman yrityksen ja ehkä tärkeimpänä koulukiusaamista vastustavan kiertueen. Entinen erityisopettaja näyttää omalla esimerkillään erilaisuuden voiman.

Korhonen, Marja (2017): Sydämeen tatuoitu.
Espoo: Myllylahti Oy, 184 s.

 

Puromäki, Henna & Kuusio, Hannamaria & Tuusa, Matti & Karjalainen, Jarno (2017). Sosiaalihuoltolaki ja sosiaalinen kuntoutus: kuntakyselyn tulokset.
Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 56 s.

 

Aki Rintala, Sanna Hakala ja Tuulikki Sjögren (toim.) (2017). Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa: järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Helsinki: Kela, 166 s.

 

 

Opinnäytteitä

 

Väitöskirjat

Nieminen, Irja (2017). Koulutusinterventio osana mielenterveyskuntoutujien kuntoutusta: käytännön teoria. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press.

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena mielenterveyskuntoutujat ja mielenterveyspalveluita tarjoavien yksiköiden henkilökunnan jäsenet kokivat kuntoutujien kouluttautumisen. Tutkimuksessa kehitettiin käytännön teoria, jonka avulla kuntoutujien koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan entistä paremmin huomioida kuntoutujien kouluttautumista helpottavat tekijät.

 

Reunanen, Merja (2017). Toimijuus kuntoutuskokemusten kerronnassa ja fysioterapian kohtaamisissa. Väitöskirja. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

TtL Merja Reunanen tutki väitöstutkimuksessaan kuntoutuksen asiakkaiden toimijuuden ilmenemistä ja toimijuuteen vaikuttaneita tekijöitä kuntoutuksen toimintakäytännöissä. Tutkimus paneutui fysioterapian ydinteemoihin eli ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamisiin sekä asiakkaiden kokemuksiin ja kuntoutuksen merkityksiin.

Kuntoutustieteen alaan kuuluvassa tutkimuksessa selvitettiin, miten asiakkaan toimijuus hallinnan tunteena ja osallistumisena toteutui kuntoutumisprosessin eri vaiheissa.

 

 

Pro gradu -tutkielmat

Hiekkaranta, Sara (2017). Vanhempien toteuttaman kuntoutuskokeilun yhteys vuorovaikutuskäyttäytymiseen autismikirjon lapsilla. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko vanhempien toteuttama katsekontaktin käytön motivoimiseen pyrkivä kuntoutuskokeilu yhteydessä autismikirjon lapsen vuorovaikutuskäyttäytymiseen, erityisesti katsekontaktin käyttöön sekä kontaktissa olemiseen.

Katsekontaktien määrä ja tarkemmin reaktiokatsekontaktien määrä lisääntyi seurantajakson aikana kuntoutusryhmässä tilastollisesti merkitsevästi. Myös katsekontakteihin liitetty muu viestintä (kuten eleet, ilmeet ja ääntely) lisääntyi merkitsevästi kuntoutusryhmässä.

 

Jokiranta, Laura (2017. Ikääntyneiden moniammatillisen kotikuntoutuksen merkityksiä työntekijöille.  Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikääntyneille suunnattuja moniammatillisia kotikuntoutuskäytänteitä, ikääntyneiden kuntalaisten kuntoutustarvetta ja kotikuntoutuksen haasteita. Lisäksi tarkoituksena oli ymmärtää moniammatillisen kotikuntoutuksen merkityksiä kotikuntoutustyöntekijöille.

Analyysissä löydettiin neljä kotikuntoutuksen merkityskokonaisuutta: eettinen asiakaslähtöisyys, monipuolinen ja ennaltaehkäisevä kotikuntoutus, alueellinen ja monitoimijainen yhteistyö ja hyvinvoiva työntekijä. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden näkökulmasta näistä olennaisin oli eettinen asiakaslähtöisyys, johon muut merkityskokonaisuudet olivat yhteydessä.

 

Kaistinen, Eveliina (2017). Kivun yhteys elinpiirin laajuuteen sairaalasta kotiutuneilla iäkkäillä kuntoutujilla.  Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko kipu tai muut selittävät tekijät yhteydessä elinpiirin laajuuteen sairaalasta kotiutuneilla iäkkäillä kuntoutujilla kuuden kuukauden aikana sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Muita tarkasteltavia selittäviä tekijöitä olivat ikä, yksin/yhdessä asuminen, kaatumisen pelko (FES-I), alaraajojen fyysinen toimintakyky (SPPB), masennusoireet (CES-D) ja kognitiivinen toimintakyky (MMSE).

Elinpiirin laajuus palautui 51 prosentilla (n=35) tutkimushenkilöistä kuuden kuukauden seurannan aikana vähintään sille tasolle, jossa se oli ollut ennen sairaalaan joutumista. Kipu oli merkitsevästi yhteydessä elinpiirin laajuuteen (B= -2.99, p=0.002) kuuden kuukauden seurannan aikana vakioimattomassa mallissa.

 

Kirjonen, Markus (2017). Aivovammapotilaiden kognitiivisten toimintojen kuntouttaminen videopelien avulla. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto.

Tutkimuksessa selvitettiin videopelien vaikutuksia aivovammapotilaiden kognitiivisiin toimintoihin. Tutkimukseen suoritti yhteensä 74 koehenkilöä, jotka täyttivät sisäänottokriteerit. Tutkimuksessa havaittiin mittauskerran päävaikutus kaikilla käytetyistä neuropsykologisista mittareista, paitsi BRIEF-A -kyselyllä, eli tehtävistä suoriutuminen parani mittauskertojen välillä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu suoriutumisen paranemisen ja ryhmän välistä yhdysvaikutusta eli suoriutumisen paranemisessa ei ollut eroja eri ryhmien välillä.

 

Rinne, Virve (2017). Seniorikuntoutujan osallisuus tavoitteen asettamisprosessissa: asiantuntijan näkökulma. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Kuntoutuksessa on perinteisesti painottunut asiantuntijalähtöinen toimintatapa, jossa kuntoutustavoitteet on asettanut asiantuntija. Nykyisin kuntoutujan omaa osallisuutta on alettu painottaa osana asiakaslähtöistä työtapaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia näkökulmia asiantuntijoilla on kuntoutujan osallistumiseen tavoitteen asettamisprosessissa.

 

Risku, Maria (2017). Irti uupumuksen kierteestä: työuupumuksesta toipuminen ja työkyvyn palautuminen kuntoutuskertomuksissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.

Työuupumusta on tutkittu tyypillisesti organisaatioiden näkökulmasta tuloksellisuuden parantamiseksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa työuupumusta analysoitiin toipumisen näkökulmasta. Kuntoutusta voidaan tukea ottamalla tarinallinen kuntoutus sen tavoitteeksi. Tarinallisen kuntoutuksen myötä uupuminen on mahdollista sijoittaa osaksi henkilön elämäntarinaa.

Tulosten pohjalta voidaan lisäksi päätellä, että tarinallisen kuntoutumisen myötä paitsi henkilön tulevaisuudenusko myös halu ja kyky palata työelämään on mahdollista palauttaa. Valmiit tarinamallit voivat auttaa jäsentämään uupumuksen kanssa vielä kamppailevien omaa tarinaa kokemuksistaan.

 

 

 


Sisältö päivitetty 19.10.2017

Jaa sivu!

Tweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Facebook